pikku joki lumisessa maisemassa. Saukkokin oli pulahtanut veteen, jäljistä päätellen. Viime talvena tässä sukelteli koskikara. Lunta tuprutteli tänäänkin lisää, ihan pilvessä on oltu koko päivä…
Saukkoa on vaikea saada kuvaan. On erittäin vikkelä kaveri ja huomaa ihmisen jo kaukaa. Viime kesänä sentäs onnistuin näkemään saukon uimassa järven lahdella. Olin tietysti niin hölmistynyt asiasta, etten muistanut, että on kamerakin olemassa ja vieläpä kädessä. Tilaisuus meni pian ohi, kun saukko äkkäsi rantakivellä töllistelevän mummelin – ja sukelsi. Oli nimittäin uimassa ihan kohti, ilmeisesti juuri sille samalle kivelle. Jälkiä saukoista näkee talvella useinkin, nämäkin olivat aika tuoreet. Vaikka lunta oli turpruttanut pitkin päivää, jälkien päällä oli vain ohut uusi lumikerros.
Kyllä saukolta pääsisi makeat naurut piilokojun nähdessään! No, silloinhan siitä tietysti saisi mainion kuvan… Todennäköisemmin se vaihtaisi kalastuspaikkaa, kyllähän tuota jokea riittää.
Jos metsään menet kulkemaan
ja olet kuin et oliskaan,
voit nähdä siellä kummaiset,
näet
myyrän mustan multaisen
ja
keijuperhon kultaisen
ja peikotkin niin pienet
kuin pienet ukonsienet.
Ja muutakin näet kummaista,
näet ukonkin niin kummaisen,
niin kummallisen kummaisen
niin ettei sitä sellaista
niin kummallista olekaan.
(Kirsi Kunnas: Puupuu ja käpypoika)
Tiitiäisen tuutulaulu
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
posket tehty puolukasta,
tukka naavatuppurasta,
silmät on siniset tähdet.
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
keinu kuusen kainalossa,
tuutu tuulen kainalossa,
sammuta siniset tähdet!
(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)
Pöllöt
Pöllö puussa töllöttää,
kun myyrä kömpii mökistään.
Isäpöllö kutsuu pikku pöllöjään
ja koko perhe puussa töllöttää
kun Mömmömyyrä kömpii mökistään.
Isäpöllö huutaa: huu hu-huu
ja koko perhe: huhuu, huhuu,
kun Mömmömyyrä kömpii mökistään
ja sanoo: Hyvää yötä, pöllöt, hyvää yötä!
Tyttöpöllö, poikapöllö,
äitipöllö, isäpöllö,
koko perhe vastaa: Hyvää yötä, huhuu.
Ja kuulee kuinka Mömmömyyrä
itseksensä puhuu:
Möksis möksis möksis möksis möksis...
(Kirsi Kunnas: Puupuu ja Käpypoika)
Mömmömyyrän möksis
Ja Mömmömyyrän möksis on kuin kömpiminen loputon: On käytävää, on mentävää, on tultavaa, on oltavaa, on myyränkolo ja myyränolo. Ja eipä olla möksiskään vaikkei paljon nähdäkäään. Ei olla möksiskään. (Kirsi Kunnas: Puupuu ja Käpypoika)
Posted by KooTee on helmikuu 7, 2009 at 17:31
Et ole saukkoa saanut kuvaan?
Posted by irma on helmikuu 7, 2009 at 17:45
Saukkoa on vaikea saada kuvaan. On erittäin vikkelä kaveri ja huomaa ihmisen jo kaukaa. Viime kesänä sentäs onnistuin näkemään saukon uimassa järven lahdella. Olin tietysti niin hölmistynyt asiasta, etten muistanut, että on kamerakin olemassa ja vieläpä kädessä. Tilaisuus meni pian ohi, kun saukko äkkäsi rantakivellä töllistelevän mummelin – ja sukelsi. Oli nimittäin uimassa ihan kohti, ilmeisesti juuri sille samalle kivelle. Jälkiä saukoista näkee talvella useinkin, nämäkin olivat aika tuoreet. Vaikka lunta oli turpruttanut pitkin päivää, jälkien päällä oli vain ohut uusi lumikerros.
Posted by KooTee on helmikuu 7, 2009 at 18:54
Sinun pitää rakentaa piilokoju
Posted by irma on helmikuu 7, 2009 at 19:21
Kyllä saukolta pääsisi makeat naurut piilokojun nähdessään! No, silloinhan siitä tietysti saisi mainion kuvan… Todennäköisemmin se vaihtaisi kalastuspaikkaa, kyllähän tuota jokea riittää.