Huomenta taas
28.03.2009
Tulehan vähän lähemmäksi, minulla olisi vähän asiaa…
Täällä minä vielä istuskelen Nokisenkoskessa. Kaverit myös. Lähtö kotia kohti pohjoiseen on mielessä käynyt jo useasti.
Hyvähän tässä koskella on ollut talvehtia, mutta veri vetää takaisin synnyinseuduille pohjoisille vuoristopuroille ja -koskille.
Tulehan sinäkin vuorostasi tutustumaan meidän kotiseutuumme. Kyllä me sinut tunnistamme, kun olet niin monasti meitä tiiraillut tuolla kummallisella vekottimellasi.
Kesällä nähdään Norjassa!
edit. Jos haluatte nähdä oikein kunnollisia karakuvia, hypätkääpä tänne:
9 kommenttia
jätä yksi →
Olipa hieno kuvasarja!
Hieno lintu se koskikara, nyt oikein läheltä nähtynäkin!
Kiitos kauniista ja hyvistä kuvistasi, oli ilo katsella!
Kylläpä se sinulle keikisteli. hauskan näköinen
Aivan kuin tarkoituksella poseeraisi sinulle! Taitaa olla oikein linssilude!
Hyvä kun menit lähelle, kun koskikaralla oikein asiaakin oli. Kaunis lintu ja hienosti heijastui veteen. Kyllä on hieno kuvasarja.
Minäkin olin etsimässä täkäläiseltä koskelta koskikaraa, mutta ei löytynyt.
Hullukaalilta sain vihjeen tarkistaa Tiiran sivuilta, missä on näkynyt. Riihikoskella olisi kai vielä. Ei ole nyt mahdollisuutta lähteä ajamaan, vaikka matka ei aivan kohtuuton olekaan.
Oikeasti en mennyt yhtään lähemmäksi, kuvat vain rajasin. Jotenkin tuli vain sellainen tunne, että kohta saattaisivat lähteä pois nämä karat.
Minäkin Tiiraa tiirailen välillä, katselen paikallisia havaintoja.
Kiitokset, harakka, Amalia, marjukka ja Kuvanakkeli.
Mukava kuvasarja – katselee siinä kuin tutkivasti pää kallellaan:)
Kiitos Inkivääri. Näitä pitää nyt kuvata, niin kauan kuin vielä täällä ovat.
Hauskoja keikailukuvia 8) Oli varmaan meidän karakuvaajien onni viikon kestäneet yöpakkaset, muuten ne olis jo pohjoisessa.
Tätä minäkin epäilen, että pakkaset viivyttävät karoja. Olen kyllä nähnyt näitä joskus vielä huhtikuussakin. Mutta luulenpa, että ensi viikolla lähtevät.