tätäpä en ennen tiennytkään kotiseutuni historiasta…
Julistan kevään ötökkäkuvauksen kohdallani alkaneeksi tämän rantahämiksen kuvan myötä. Tavattu tänään Viitasaaren Heinä-Suvannolla, luonnonsuojelualueen historiasta kertovan opastaulun päällä.
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| uuvana artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| KooTee artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| aimarii artikkeliin Melkein kevät! | |
| Ina artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| Tarja artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| Amalia artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
irmankuvia@gmail.com
muistuttaa itseään kuvaansa enemmän
(Juice Leskinen: Iltaisin, kun veneet tulevat kotiin)Jos metsään menet kulkemaan
ja olet kuin et oliskaan,
voit nähdä siellä kummaiset,
näet
myyrän mustan multaisen
ja
keijuperhon kultaisen
ja peikotkin niin pienet
kuin pienet ukonsienet.
Ja muutakin näet kummaista,
näet ukonkin niin kummaisen,
niin kummallisen kummaisen
niin ettei sitä sellaista
niin kummallista olekaan.
(Kirsi Kunnas: Puupuu ja käpypoika)
Pöllö puussa töllöttää,
kun myyrä kömpii mökistään.
Isäpöllö kutsuu pikku pöllöjään
ja koko perhe puussa töllöttää
kun Mömmömyyrä kömpii mökistään.
Isäpöllö huutaa: huu hu-huu
ja koko perhe: huhuu, huhuu,
kun Mömmömyyrä kömpii mökistään
ja sanoo: Hyvää yötä, pöllöt, hyvää yötä!
Tyttöpöllö, poikapöllö,
äitipöllö, isäpöllö,
koko perhe vastaa: Hyvää yötä, huhuu.
Ja kuulee kuinka Mömmömyyrä
itseksensä puhuu:
Möksis möksis möksis möksis möksis...
(Kirsi Kunnas: Puupuu ja Käpypoika)
Ja Mömmömyyrän möksis on
kuin kömpiminen loputon:
On käytävää, on mentävää,
on tultavaa, on oltavaa,
on myyränkolo ja myyränolo.
Ja eipä olla möksiskään
vaikkei paljon nähdäkäään.
Ei olla möksiskään.
(Kirsi Kunnas: Puupuu ja Käpypoika)
Kaislaranta kahisee,
suviheinä suhisee,
rapakossa rahisee:
Kuka tulla tuhisee?
Mikä tuolla pilkistää?
Vesirotan pieni pää,
viikset vallan mutaisina,
rämpii jalat rutaisina
vanha Jaakko Vaakko Vesirotta.
Silmät vettä siristen,
nenä nuhaa tiristen,
tuhisten ja puhisten.
Ja sitten voi voi Vaivastus!
Ja atsii atsii aivastus!
(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)
Yö hiipii sukkasillaan
varpahillaan
kukkien luona nurmikolla
ja yli nurmikon
ja itkee rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Ja siili kyynelehtii
minkä ehtii
tunteissansa kuutamolla
- on hetki kuutamon -
ja istuu rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Kuu kulkee kultaisena
punaisena
ruusun lailla huumaavana
ja pienen karkelon
se tanssii rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Kuu tanssii pyöreänä
yönä tänä
kukkien luona nurmikolla,
se on niin vallaton
ja nauraa rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu siilin rakkain on.
(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
posket tehty puolukasta,
tukka naavatuppurasta,
silmät on siniset tähdet.
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
keinu kuusen kainalossa,
tuutu tuulen kartanossa,
sammuta siniset tähdet!
(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)

Pidä blogia WordPress.comissa.
Teeman Vigilance on tehnyt The Theme Foundry. Blogissa käytetyt kirjasimet.

Siinäpä historiasta kiinnostunut hämis
.
Minä se juoksentelin eilen nokkosperhosen perässä, mutta ei mokoma viitsinyt laskeutua mihinkään, kun ei ollut missään mesibaaria auki.
Mutta ötököitä on nyt täälläkin ja takapihalla oli eilen parisenkymmentä plusastetta.
No niin… nyt alkaa näitä kylmiä väreitä tulla mullekin näiden hämiskuvien myötä mutta ihan hauskanen kuva.
Liityn kevätkauden ihailijohin
Hämähäkkikin saa elellä rauhassa, kunhan ei tyynylleni tule.
i hope it is not dangerous:)
Hullukaali, lupaavasti alkoi hämiskuvaus. Viime kesänä kuvasin rantakortteikossa tämän lajin poikashautomoita, joita emo vahti.
Iines, samoin. Nokkos- ja sitruunaperhosia näin, mutta turhan kiire noilla oli.
Taija, minulla taas kulki lähinnä ilon värinöitä selkäpiissä tämän kevään ensimmäisen hämiksen nähdessäni.
Saracon, hämikset saavat toki minultakin rauhassa elellä, mitä nyt joutuvat välillä poseeraamaan…
Finn, not dangerous at all. Friendly little creature was this spider.
Kylläpä oli mukava taas piipahtaa tänne ihailemaan kuvia, on hämistä, telkkää, kettua.. niin monenmoista!
-wiltteri-
Kiitos Wiltteri, kun piipahdit!
Olipa pelottavan näköinen hämis!
Mulla tuottais vaikeuksia kuvata tota läheltä!
Tänään kuvasin tosi pikkiriikkistä hämistä, noin puolisenttistä. Oli aika vikkelä kaveri, vaikea oli kuvata.
Kevätkautta ihailen minäkin, mutta mieluummin ilman hämähäkkien valtausta!
Marjukka, täällä taas toivotetaan kaikenmaailman hämikset, kuten muutkin eläväiset, tervetulleiksi. Kaikki ne kuuluvat luontoon, eksyvät tosin joskus ihmisenkin reviirille.