Ota tästäkin nyt sitten selvää. Naurulokkien kevättouhut vaikuttavat ulkopuolisesta ihan yhtä mahdottomilta selvitellä kuin muidenkin luontokappaleiden. Jonkinlainen kolmiodraama ilmeisesti on meneillään. Annan kuvien kertoa, tulkinta on vapaa…
Kuvat ovat tapahtumisjärjestyksessä. Lopulta kolmas osapuoli häipyi tiehensä. Tyttönaurun suosiosta taisi olla kyse.
Jos metsään menet kulkemaan
ja olet kuin et oliskaan,
voit nähdä siellä kummaiset,
näet
myyrän mustan multaisen
ja
keijuperhon kultaisen
ja peikotkin niin pienet
kuin pienet ukonsienet.
Ja muutakin näet kummaista,
näet ukonkin niin kummaisen,
niin kummallisen kummaisen
niin ettei sitä sellaista
niin kummallista olekaan.
(Kirsi Kunnas: Puupuu ja käpypoika)
Pöllö puussa töllöttää,
kun myyrä kömpii mökistään.
Isäpöllö kutsuu pikku pöllöjään
ja koko perhe puussa töllöttää
kun Mömmömyyrä kömpii mökistään.
Isäpöllö huutaa: huu hu-huu
ja koko perhe: huhuu, huhuu,
kun Mömmömyyrä kömpii mökistään
ja sanoo: Hyvää yötä, pöllöt, hyvää yötä!
Tyttöpöllö, poikapöllö,
äitipöllö, isäpöllö,
koko perhe vastaa: Hyvää yötä, huhuu.
Ja kuulee kuinka Mömmömyyrä
itseksensä puhuu:
Möksis möksis möksis möksis möksis...
(Kirsi Kunnas: Puupuu ja Käpypoika)
Ja Mömmömyyrän möksis on
kuin kömpiminen loputon:
On käytävää, on mentävää,
on tultavaa, on oltavaa,
on myyränkolo ja myyränolo.
Ja eipä olla möksiskään
vaikkei paljon nähdäkäään.
Ei olla möksiskään.
(Kirsi Kunnas: Puupuu ja Käpypoika)
Kaislaranta kahisee,
suviheinä suhisee,
rapakossa rahisee:
Kuka tulla tuhisee?
Mikä tuolla pilkistää?
Vesirotan pieni pää,
viikset vallan mutaisina,
rämpii jalat rutaisina
vanha Jaakko Vaakko Vesirotta.
Silmät vettä siristen,
nenä nuhaa tiristen,
tuhisten ja puhisten.
Ja sitten voi voi Vaivastus!
Ja atsii atsii aivastus!
(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)
Yö hiipii sukkasillaan
varpahillaan
kukkien luona nurmikolla
ja yli nurmikon
ja itkee rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Ja siili kyynelehtii
minkä ehtii
tunteissansa kuutamolla
- on hetki kuutamon -
ja istuu rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Kuu kulkee kultaisena
punaisena
ruusun lailla huumaavana
ja pienen karkelon
se tanssii rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Kuu tanssii pyöreänä
yönä tänä
kukkien luona nurmikolla,
se on niin vallaton
ja nauraa rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu siilin rakkain on.
(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
posket tehty puolukasta,
tukka naavatuppurasta,
silmät on siniset tähdet.
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
keinu kuusen kainalossa,
tuutu tuulen kartanossa,
sammuta siniset tähdet!
(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)
Teema: Vigilance tehnyt Jestro
Heh heh heh heh … Päivän makeimmat naurut. Hauskoja kuvia!! Eka kuva on paras. Näytelmän “roolit” näkee siitä heti ensisilmäyksellä
Hauska näitä oli seuratakin. Triangelidraamaa.
Mullekkin tuli heti mieleen nämä kosiopuuhat… oli varmaan aika hauska seurata vierestä
Voi pikku raukkaa tuossa ylimmässä kuvassa, kun kaverit nauravat päin näköä ja kääntävät selkänsä! Lopussa pitää ihan nöyristellä, että saisi paikan laumassa.
Hienoja kuvia. Keväällä on kiva seurailla lintujen puuhia.
Hieno sarja! Välillä alkoi tyttöä säälittääkin, kun niin kimppuun kävivät. Parasta vaan etsiä toinen tyttö, ei siinä muu auta.
Siinä taisi olla naisesta tappelua vähäsen.
Sellasia ne miehet joskus ovat, haluaa määrätä, kuka ottaa ja kenet!
Hieno kuvasarja lokeista!
Lintumaailmat kauniit ja rohkeat!
Siis lintumaailman Kauniit ja rohkeat.
(Miksei tässä WP:ssä pääse korjaamaan omia kirjoitusvirheitään, vaikka tässä muuten on paljon hyviä ominaisuuksia….)
Taija, en ollut ihan vieressä seuraamassa, kuvista vasta näin tarkemmin tipujen touhut.
Iines, sinulla on aina niin sympaattiset tulkinnat kuvista. Kiitos tästäkin.
Ankia, kiitos sinullekin. Nyt keväällä oikeastaan on paras aika lintujen seuraamiseen. Kohta ne alkavat pesiä ja ovat hissukseen.
Saracon, sellaista elämä on.
Harakka, luulenpa että loppujen lopuksi tytöt asian päättävät…
Iinuska, enpä ole jaksoakaan Kauniita ja rohkeita joutunut katsomaan, mutta eipä ole väliäkään, jos on tarjolla tämän tapaisia näytelmiä.
Kevättä rinnassa, ihan selvästi. Vauhtia ja vilinää. Näitä tirppoja minäkin saan kuvattua
Kyllä tuota menoa ja meininkiä on joka puolella, hienot kuvat olet saanut kuvattua. Aikamoisen alistuvan oloinen tuo naaras on, kovaa meteliä varmaan pitivät koiraat.
Mari ja Tia, kiirettä pitää keväällä. Kuvaaja ei vaan tahdo pysyä vauhdissa mukana.
Upea kuvasarja
Hauskan näköistä puuhaa “naurettavilla” lokeilla.
Veikkaan että äänitehosteitakin löytyi naurulokkimaiseen tyyliin ihan riittämiin?
Hanna, kiitos. Olihan noita tehosteitakin ihan riittävästi…
Aina miesten täytyy päästä isottelemaan ;D
Marjukka, ei sitä tarvitse ottaa kovinkaan vakavissaan. Isotelkoot.