Matkalla Hamningbergiin maisema oli tämännäköistä kilometritolkulla. Aika reunalla meni tie…
Sitkeimmät kasvit yrittivät ottaa jalansijaa kallioista.
Mätäsrikkoa täälläkin.
Maanmyötäisesti kasvavaa verkkolehtipajua.
Korpinpojat pesässä tappelivat ruoasta. Aika isoilta jo näyttivät. Tämän lähemmäksi en yrittänyt kiivetä, jostain syystä.
Kurjenkanervakin aloitteli kukintaa.
Jäkälien kirjoa.
Jotain kiehtovaa oli tässä karussa maisemassa.
Talvea odotellessa piti käydä halaamassa lunta.
Lapin tuntureilta tuttu sielikkö.
Tänne vielä joskus.
Posted by ATToivanen on heinäkuu 1, 2009 at 20:47
Komeita kallioita! Mä varmaan täyttäisin useamman kovalevyn kuvilla, jos pääsisin tuonne kuvaamaan noita kiveyksiä. Ei mahtais suljinkaan kestää sitä määrää …
Posted by irma on heinäkuu 1, 2009 at 21:00
Pysähdyspaikkoja olisi saanut olla enemmän kuvauksen kannalta. Kapealle tielle ei oikein voinut jäädä seisoskelemaan. Nuo “levennyksetkin” oli lähinnä tarkoitettu vastaantulijoiden väistämiseen ja kiireellisempien ohipäästämiseen. Eihän tuonne ole pitkäkään matka, ihan naapurissa….
Posted by KooTee on heinäkuu 1, 2009 at 21:14
Komeita kuvausmaisemia sinun matkasi varrella. Toiseksi alin on minun suosikkini, ehkä sen arvasitkin. Hyvää matkka ja hienoja kuvia. Yritän seurata matkaasi tällä alyttmän hitaalla yhteydelläni.
Posted by KooTee on heinäkuu 1, 2009 at 21:15
Tarkoitin suosikkivallani KOLMANNES alimmaista
Posted by irma on heinäkuu 1, 2009 at 21:27
KooTee, helpostikin arvasin, että tuo kolmanneksi alin.