Korento autiotalon seinustalla. Olisikohan ruskohukankorento?
Keltasirkun saalis poikasille.
Havaittuaan uteliaan nuuskijan keltasirkku lensi autiotalon vanhaan omenapuuhun piiloon. Ei halunnut ilmeisesti paljastaa pesän sijaintipaikkaa, mikä kävi kyllä aika pian selväksi. Poikasten ääntely paljasti sijainnin helposti.
Metsässä kivi oli vetänyt sammalmyssyn silmilleen ja murjotti, suupielet alaspäin.
Syykin alakuloon selvisi: puu oli asettunut kasvamaan ihan “nenän” eteen.
Tuijottava heinäsirkka.
Pelon yllä saalisti haukka. Ruskosuohaukka? Kuva piti ottaa liian kaukaa, ei “rahkeet” riittäneet.
Illalla meille suotiin muutama tippa vettä. Tuntematon perhonen liimautui ikkunaan.
Tällä seudulla ei ole satanut kuukauteen. Luonto suorastaan huutaa vettä. Tänään on jonkin kerran yrittänyt sadella, muttei siitä mitään taida tulla.
Posted by harakka on heinäkuu 6, 2009 at 19:26
Hienot kuvat taas!
Kivipeikko oli hyvän näköinen, suupielet alhaalla, voi kivirassua, kun joutuu puuta katseleen, on vienyt hyvät näköalat!
Posted by tia on heinäkuu 6, 2009 at 19:55
Turhan vaatimaton olet, kyllä tuo on hieno otos komeasta linnusta. Jännä heinäsirkka, harvoin pääsee lähelle, ainakaan minä.
Posted by irma on heinäkuu 6, 2009 at 21:29
Harakka, olisin halannut kiveä, mutta se oli niin hirmuisen iso…
Tia, lintukuvaa jouduin suurentamaan aika tavalla, joten on epäselvä. Heinäsirkka on veikeä kuvattava, menee usein heinän taakse piiloon kuvaajaa. Tällä kertaa otin kuvan pitkällä putkella, en makrolla, joten heinäsirkka ei viitsinyt leikkiä piilosta, kun en ollut tarpeeksi lähellä. Mahtaakohan kunnolla edes nähdä kovin kauas.
Posted by marjukka on heinäkuu 6, 2009 at 22:18
Kyllä minäkin pipon silmilleni vetäisin, jos puut rupeaisi noin uhittelemaan.
Haukasta ei kaikki saakaan kuvaa, sinä sait upean!
Posted by Uuna on heinäkuu 6, 2009 at 22:22
Upeasti haukka nousee; on oikeastaan näyttävämpi kun sillä on tilaa nousta. Tarkkaavasti olet luonnossa kulkenut. Hienoa oli kulkea kanssasi!
Posted by irma on heinäkuu 6, 2009 at 22:48
Marjukka, kivilläkin omat huolensa.
Melkein päivittäin näen sinisuohaukan lentelevän saalistusmatkalla kotini lähellä, mutta joka kerta, kun ehdin kameran kanssa ulos, se on jo siirtynyt muualle.
Uuna, haukka tiirailee saalista pellolla, joku maukas myyräpaisti ehkä. Kiitos sinullekin.
Posted by Hanna on heinäkuu 7, 2009 at 09:10
Kiitos taas ihanasta luontoretkestä.
Hurjan näköinen tuo heinäsirkka – ihan kuin joku avaruusolio
Kuva haukasta on upea!
Posted by irma on heinäkuu 7, 2009 at 12:38
Hanna, kiitos kun kuljit mukana.
Posted by Ilopisara on heinäkuu 7, 2009 at 14:36
Päivän hörötykset tuon sinun kivesi kanssa. Mahtava oivallus taas.
Posted by irma on heinäkuu 7, 2009 at 18:12
Ilopisara, hörötys pidentää ikää!