Kohtaamisia sunnuntaina
Korento autiotalon seinustalla. Olisikohan ruskohukankorento?
Keltasirkun saalis poikasille.
Havaittuaan uteliaan nuuskijan keltasirkku lensi autiotalon vanhaan omenapuuhun piiloon. Ei halunnut ilmeisesti paljastaa pesän sijaintipaikkaa, mikä kävi kyllä aika pian selväksi. Poikasten ääntely paljasti sijainnin helposti.
Metsässä kivi oli vetänyt sammalmyssyn silmilleen ja murjotti, suupielet alaspäin.
Syykin alakuloon selvisi: puu oli asettunut kasvamaan ihan “nenän” eteen.
Tuijottava heinäsirkka.
Pelon yllä saalisti haukka. Ruskosuohaukka? Kuva piti ottaa liian kaukaa, ei “rahkeet” riittäneet.
Illalla meille suotiin muutama tippa vettä. Tuntematon perhonen liimautui ikkunaan.
Tällä seudulla ei ole satanut kuukauteen. Luonto suorastaan huutaa vettä. Tänään on jonkin kerran yrittänyt sadella, muttei siitä mitään taida tulla.
Hienot kuvat taas!
Kivipeikko oli hyvän näköinen, suupielet alhaalla, voi kivirassua, kun joutuu puuta katseleen, on vienyt hyvät näköalat!
Turhan vaatimaton olet, kyllä tuo on hieno otos komeasta linnusta. Jännä heinäsirkka, harvoin pääsee lähelle, ainakaan minä.
Harakka, olisin halannut kiveä, mutta se oli niin hirmuisen iso…
Tia, lintukuvaa jouduin suurentamaan aika tavalla, joten on epäselvä. Heinäsirkka on veikeä kuvattava, menee usein heinän taakse piiloon kuvaajaa. Tällä kertaa otin kuvan pitkällä putkella, en makrolla, joten heinäsirkka ei viitsinyt leikkiä piilosta, kun en ollut tarpeeksi lähellä. Mahtaakohan kunnolla edes nähdä kovin kauas.
Kyllä minäkin pipon silmilleni vetäisin, jos puut rupeaisi noin uhittelemaan.
Haukasta ei kaikki saakaan kuvaa, sinä sait upean!
Upeasti haukka nousee; on oikeastaan näyttävämpi kun sillä on tilaa nousta. Tarkkaavasti olet luonnossa kulkenut. Hienoa oli kulkea kanssasi!
Marjukka, kivilläkin omat huolensa.
Melkein päivittäin näen sinisuohaukan lentelevän saalistusmatkalla kotini lähellä, mutta joka kerta, kun ehdin kameran kanssa ulos, se on jo siirtynyt muualle.
Uuna, haukka tiirailee saalista pellolla, joku maukas myyräpaisti ehkä. Kiitos sinullekin.
Kiitos taas ihanasta luontoretkestä.
Hurjan näköinen tuo heinäsirkka – ihan kuin joku avaruusolio
Kuva haukasta on upea!
Hanna, kiitos kun kuljit mukana.
Päivän hörötykset tuon sinun kivesi kanssa. Mahtava oivallus taas.
Ilopisara, hörötys pidentää ikää!