Kuule, nyt olen sen päättänyt. Tänään opettelen lentämään.
Emo sanoi, ettei tuo ruokaa ennen kuin lennämme tuohon viereiseen mäntyyn. Minulla ainakin on taas nälkä, joten ei auta kuin kokeilla.
Ensin vähän verryttelyä.
Molemmat siivet yhtä aikaa. Tästä se alkaa. Kato nyt mallia!
Tuo ei kyllä tule onnistumaan…
Vai ei muka onnistu, minähän lennän!
Onnistuinpas lentämään tänne männyn oksalle. Nyt vaan ruokaa odottelemaan.
Ei ole kivaa. Yksin ja nälkäisenä joutuu täällä istuskelemaan. Pitäisiköhän minunkin yrittää tuota lentämistä…
Äitii…iisii…nälkää!
Ei kai auta muu kuin kokeilla sitä lentämistä tuohon mäntyyn. Ruokaa ei kuulemma muuten tipu. Ensin vähän verryttelyä…
Hihii! Minä lennän! Tai ainakin melkein…
Pelottaa…
Aa-puu-vaa…
Kyllä minä uskallan, kun tuo siskokin…
On se vaan aika korkealla tuo alinkin oksa. Mutta kyllähän mänty kuulostaa paljon tuulihaukkamaisemmalta kuin jokin lehtikuusi.
Näinhän siskokin teki… vai tekikö…
Kattokaa nyt! Täältä tullaan!
Onko jo ruokaa?
Posted by harakka on heinäkuu 12, 2009 at 20:24
Olipas hieno kuvasarja haukkojen lentoharjoituksesta!
Ilmeet olivat kyllä kuvaamisen arvoisia.’
Ja olitko itekkin siellä puussa, kun on kuvat niin läheltä, ja kuin olisit ite ollut ylempänä kuin ne.
Mutta ei voi kui ihailla näitäkin kuvia, hienosti otettu!
Posted by irma on heinäkuu 12, 2009 at 20:37
Harakka, en ollut puussa, vaan maassa, noin kymmenen metrin päässä. Yritin olla piilossa, että emot uskaltaisivat tuoda pienille ruokaa. Kuvia olen rajannut aika rankasti, joten niiden laatu ei ole hääppöstä.
Posted by Taina on heinäkuu 12, 2009 at 20:58
Hauska kuvasarja, on sulla kiinnostavaa seurattavaa. Miten oma ruokahuoltosi hoituu?
Posted by irma on heinäkuu 12, 2009 at 21:14
Taina, hyvin hoituu, asun kolmensadan metrin päässä tapahtumapaikalta. Tosin tilanne on jo ohi, kun pienet oppivat lentämisen jalon taidon ja häipyivät vanhempiensa kanssa jonnekin. Pari tuntia niitä eilen seurasin.
Posted by Amalia on heinäkuu 12, 2009 at 21:43
Komento se pitää olla haukan pojallakin. eihän siitä mitään tule, jos ei uskalla pesästä lähteä
Upeat kuvasarjat.
Posted by halo e on heinäkuu 12, 2009 at 21:45
Heh, mainio kuvasarja!
Kyllä mäkin lähiluonnossa liikun, mut en vaan ikinä havaitse mitään tällaista!
Posted by tia on heinäkuu 12, 2009 at 22:10
Kyllä näitä erilaisia eläimiä on mukavaa seurata ja vielä jos pääsee kuvaamaan, on se hieno asia. Hauska on kuvasarjasi.
Posted by irma on heinäkuu 13, 2009 at 07:50
Amalia, näinhän se on kaikilla lapsilla aikanaan edessä, omille siivilleen opettelu.
Halo, enhän minäkään tällaisiin ihan päivittäin törmää…
Tia, paljon mielenkiintoista löytyy luonnosta, isompaa ja pienempää vipeltäjää.
Posted by Hanna on heinäkuu 13, 2009 at 08:30
Aivan upea kuvasarja – taidampa olla vähän “kateellinen” kun olet tuollaista päässyt seuraamaan
Kiitos kun samme ihailla näitä kuvia täällä.
Posted by sulo heinola on heinäkuu 13, 2009 at 10:44
Oli varmaan iso lehtikuusi, jossa haukanlapset opettelivat lentämistä? No miten kävi, pääsikö se toinenkin poikanen männynoksalle?
Posted by irma on heinäkuu 13, 2009 at 11:03
Hanna, turhaan olet kateellinen. Kyllä sinullakin on hyviä “sattumia” blogillasi näkynyt.
Sulo, tottahan toki pääsi. Kyllähän noilla siivillä kelpaa lennellä. Näitä vanhoja lehtikuusia on useampiakin pienen hiekkatien varrella.
Posted by ATToivanen on heinäkuu 13, 2009 at 11:05
Hieno kuvasarja! Tosin täällä naapurijärvellä mokkulalla 2G verkossa lataaminen kestää, kestää, kestää, kestää, kestää, … mutta oli odottelun arvoista
Posted by irma on heinäkuu 13, 2009 at 15:04
Arvelinkin, että saattaisi näin monen peräkkäisen kuvan laittaminen tuottaa vaikeuksia mokkulayhteyksillä, ja miksei muillakin. Enpä kuitenkaan malttanut olla laittamatta näitä näin monta, kun ovat niin kuvauksellisia. Eikä tuulihaukan poikasia ihan joka kesä näe näin läheltä. Eka kerta oli minullekin. Aikuisia olen nähnyt keväästä lähtien melkein päivittäin, kun ovat pesineetkin tässä lähellä.