Kevään merkit on nyt aika vähissä.
Näihin pitää toistaiseksi tyytymän.
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| uuvana artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| KooTee artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| aimarii artikkeliin Melkein kevät! | |
| Ina artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| Tarja artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| Amalia artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
irmankuvia@gmail.com
muistuttaa itseään kuvaansa enemmän
(Juice Leskinen: Iltaisin, kun veneet tulevat kotiin)Jos metsään menet kulkemaan
ja olet kuin et oliskaan,
voit nähdä siellä kummaiset,
näet
myyrän mustan multaisen
ja
keijuperhon kultaisen
ja peikotkin niin pienet
kuin pienet ukonsienet.
Ja muutakin näet kummaista,
näet ukonkin niin kummaisen,
niin kummallisen kummaisen
niin ettei sitä sellaista
niin kummallista olekaan.
(Kirsi Kunnas: Puupuu ja käpypoika)
Pöllö puussa töllöttää,
kun myyrä kömpii mökistään.
Isäpöllö kutsuu pikku pöllöjään
ja koko perhe puussa töllöttää
kun Mömmömyyrä kömpii mökistään.
Isäpöllö huutaa: huu hu-huu
ja koko perhe: huhuu, huhuu,
kun Mömmömyyrä kömpii mökistään
ja sanoo: Hyvää yötä, pöllöt, hyvää yötä!
Tyttöpöllö, poikapöllö,
äitipöllö, isäpöllö,
koko perhe vastaa: Hyvää yötä, huhuu.
Ja kuulee kuinka Mömmömyyrä
itseksensä puhuu:
Möksis möksis möksis möksis möksis...
(Kirsi Kunnas: Puupuu ja Käpypoika)
Ja Mömmömyyrän möksis on
kuin kömpiminen loputon:
On käytävää, on mentävää,
on tultavaa, on oltavaa,
on myyränkolo ja myyränolo.
Ja eipä olla möksiskään
vaikkei paljon nähdäkäään.
Ei olla möksiskään.
(Kirsi Kunnas: Puupuu ja Käpypoika)
Kaislaranta kahisee,
suviheinä suhisee,
rapakossa rahisee:
Kuka tulla tuhisee?
Mikä tuolla pilkistää?
Vesirotan pieni pää,
viikset vallan mutaisina,
rämpii jalat rutaisina
vanha Jaakko Vaakko Vesirotta.
Silmät vettä siristen,
nenä nuhaa tiristen,
tuhisten ja puhisten.
Ja sitten voi voi Vaivastus!
Ja atsii atsii aivastus!
(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)
Yö hiipii sukkasillaan
varpahillaan
kukkien luona nurmikolla
ja yli nurmikon
ja itkee rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Ja siili kyynelehtii
minkä ehtii
tunteissansa kuutamolla
- on hetki kuutamon -
ja istuu rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Kuu kulkee kultaisena
punaisena
ruusun lailla huumaavana
ja pienen karkelon
se tanssii rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Kuu tanssii pyöreänä
yönä tänä
kukkien luona nurmikolla,
se on niin vallaton
ja nauraa rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu siilin rakkain on.
(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
posket tehty puolukasta,
tukka naavatuppurasta,
silmät on siniset tähdet.
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
keinu kuusen kainalossa,
tuutu tuulen kartanossa,
sammuta siniset tähdet!
(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)

Pidä blogia WordPress.comissa.
Teeman Vigilance on tehnyt The Theme Foundry. Blogissa käytetyt kirjasimet.


“Räystäät jos tippuu yllä pään, voit olla varma että räystään alle jään, enkä juokse pois. Jos räystäät on tippumaisillaan, tippukoot vaan…” (menikö se näin?)
Kevättä ilmassa! Lumi sulaa ja puikot kasvavat
Aika vaarallisilta kuulostaa nuo rallatuksen sanat… Kyllä se kevät pikkuhiljaa hiipii varpahillaan lähemmäksi.
Siihen on tyydyttävä mitä luonto antaa.. Mutta hieno edistysaskel tuokin.. ja hienosti noissa kuvissa sait vangittua pisaratkin!
Eipä meidän auta kuin kärvistellä, jospa kevät ja kesä sitä ihanampi
Vastapainoksi parina viime päivänä (tai yönä) on tullut lisää lunta roppakaupalla. Mutta sunnuntaiksi on luvattu aurinkoa! Pääsen myös kokeilemaan lumikenkiä. Kevät varmaan on tänä vuonna odotetumpi kuin aikoihin.
Iiik! Ne tippuu! Jeeeeeeee!
Pidähän varasi, lepis.
Takuu varma kevään merkki, joka ei petä koskaan. Tipuvat pisarat sinistä taivasta vasten, mukana valkoista.
Olisiko maamme lippu suunniteltu keväällä, kun on niin sinivalkoista kaikkialla.
Tippa kerrrallaan kohti kesää. Hitaasti mutta varmasti.
Silloin ei tarvita paljoa, kun se vähä on hyvälaatuista. Se tippuu, miten se pysyy tuossa kuvassa?
Kiitos, Uuna. Nappasin tipat kiinni ajanseisautuskoneella…
Kevät on jääpuikkojen aikaa. Vaan eipä passaa olla jääpuikkojen alla, jos korkealta sattuvat putoamaan. Ovat kauniita, mutta tikariakin terävämpiä.
Niinpä. Puhumattakaan siellä vielä katolla olevasta lumimäärästä. Ainakin täällä riittää vielä paksulti lumia katoilla.
Jestas, ajanseisautuskoneella, onko sulla sellanen???
Mahtaskohan se seisauttaa ikääntymisenkin??
Hi!
Hienoja pisarita oletkin saanut siihen ajan seisautuskoneeseesi tallennettua!
Upeita!
Tuotapa pitää yrittää kokeilla. Mutta pitäisikö sillä koneella jatkuvasti tähtäillä itseään, eihän sitään kukaan kestäisi. Oikeasti, aika menee nykyään ihan liian nopeasti. Kiitos, harakka.
Vähissä ovat täälläkin, märkää lunta tuiski alkuillan niin että joka puolella on taas puhtaan valkoista ja puutkin uudessa lumipuvussa. Huomenna tosin pitäisi olla aurinkoisen keväinen päivä.
Taitavasti olet napannut pisaratkin lennosta, niinkuin käpytikan tuossa seuraavassa postauksessa. Eli kyllä hyvin osaat lentokuvauksen.
Meillä tuo harmaa päivä oli eilen, tänään taas paistoi aurinko sinitaivaalta. Olin kokeilemassa naapurin lumikenkiä metsässä… Nettiyhteys tökkii, ei pääse laittamaan kuvia.