Palokärki on aikamoinen mestaritakoja.
Kuusessa on hienosti muotoiltuja ruokailupisteitä joka puolella runkoa.
Milloinkahan napsahtaa poikki koko puu…
Ihan tuoreelta näytti työmaan jälki.
Itse tekijä ei ollut nyt paikalla, mutta asialla on mitä ilmeisimmin ollut huippuammattilainen.
 | irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | uuvana artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | KooTee artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | aimarii artikkeliin Melkein kevät! |
 | Ina artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | Tarja artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | Amalia artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
Jopas on ollut nälkä!
Jotain herkkua on sieltä löytynyt, olisikohan hevosmuurahaisia…
Jessus, eipä ole tuollaista koskaan osunut silmiin!
Metsästä löytyy, Katriina.
Kolon malli paljastaa tekijän. Alin kuva kävis ihan oppikirjamalliksi palokärjen kolosta: suorakaiteen muotoinen ellei jopa neliö.
Naapurini, joka tämän puun löysi, vertasi työn jälkeä espanjalaisen arkkitehdin Antoni Gaudin suunnittelemiin rakennuksiin. Täytyy myöntää, että yhtäläisyyksiä löytyy…
Oletkos kuullut palokärjen huudon, se kun kuullostaa niin surulliselta.? Kävin katsomassa tietenkin töyhtötintti kuvatkin, aina minä jaksan mykistyä.. :/ Kauneudesta.
Olen useinkin kuullut palokärjen huudon, mutta linnun kuvaamisen kanssa on jo vähän vaikeampaa. Viime keväänä sain kuvattua kaksi palokärkeä sähköpylväässä (siis linnut olivat pylväässä, en minä). Kiitos, Kuvatar.
Jossakin päin Suomea on vanha eränkävijöiden sanonta että kun palokärki huutaa niin metsässä on turvallista ja hyvä olla. Minä ilahduin aikanaan kun tuon jostakin luin, itse kun pidän palokärjestä ja sen äänestä kovasti ja kun minulle se tuo aina kotoisan olon, ei ollenkaan surullista. En ole koskaan ollut yhtä sen myöhemmän sanonnan kanssa että palokärki ennustaa kuolemaa. Minusta linnun tunnelma on kaikkea muuta kuin apea tai pelottava. Sehän on itse energiapesä, niinkuin näistäkin kuvista nähdään.
Komeat pajakuvat, siinä onkin tehty töitä oikein urakalla. Taitaa todella olla hyvä ruokapuu.
Metsässähän on aina turvallista, mutta hyvä jos palokärki sen vielä vahvistaa. Myös korppia sanotaan kuoleman linnuksi, mitä en myöskään ymmärrä. Taikauskoa. Muuten, metsässä on turvatonta vain silloin, kun ihminen siellä jollain tavoin mellastaa, milloin motolla, milloin aseiden kanssa. Kiitos, uuvana.
Tämähän on jo taidetta!
Kyllä palokärki osaa.
“Kirvesmies” on tehnyt hommia ihan urakalla! ;D
Sieltä varmaan on löytynyt herkkua monenlaista, ainakin hevosmuurahaisia.