Millikansaa
28.06.2010
Paljaalla silmällä katsottuina he näyttävät roskilta mesiangervolla.
Lähempää tarkasteltuina he näyttävät uskomattomilta.
Eihän tuollaista voi olla olemassa…
Kyllä hän ihan selvästi katsoo kameraan. Kokoa muutama milli ja silti katsoo kameraan! Uskomatonta. Ilmeisesti jonkin lajin kaskaan nymfi. Jos olen hakoteillä, korjatkaa…
Tämä “valmis” kaskas olikin jo ainakin puolisenttinen. Viherkaskas?
Kellertävä versio.
Tämän tunnistan varmasti. Kirva on hän.
Heitä on siivillä ja ilman.
Vauhtiin päästyään he lisääntyvät neitseellisesti. Kultapiiksut metsässä tuntuvat olevan kirvojen lempparikasveja.
Joku on joutunut kierrätykseen.
24 kommenttia
jätä yksi →
Eihän tällaisia kuvia voi olla! Miten lähelle niitä pääseekään. Huikaisevaa
MInusta kaskaat ovat oikeasti epätodellisen näköisiä olentoja. Täytynee kai vähitellen alkaa uskoa, että niitä oikeasti on… Kiitos, lepis.
Sinulla Irma on tällä aivan mahtavia kuvia! Kiitos!
Kiitos itsellesi, Gaia!
Upeata millikansaa.
Entäpä, jos nämä olisivat vaikkapa variksen kokoisia…
Tähän maailmaan mahtuu kaikenlaisia öttiäisiä, kauniita sellaisia niinkuin sinun kuvissasi. Enpä ole ennen kirvoja noin läheltä nähnyt.
Hyönteiset ovat määrältään maapallon valtiaita, niitä riittää joka lähtöön.
Sininen ötökkä on aivan kuin toiselta planeetalta, jo väritykseltään oudon näköinen. Kyllä nämä pikkuiset hyönteiset ovat kauniita kun ne vaan näkee tarpeeksi läheltä.
Jokin “alien” tulee minullekin kaskaasta mieleen. Tuo siniväri on tosiaan erikoinen hyönteisellä. Mutta kauniita ovat tosiaan öttiäiset, varsinkin niiden siivet.
Ohhoh – oletpa taas Irma saanut mielenkiintoisia kuvia. Kohteet ovat, kuten arvata saattaa, minulle ihan outoja (paitsi kirvat), mutta ei väliä, tässähän näitä oppii.
Neljässä ensimmäisessä kuvassa esiintyvä sininen ilmestys on näistä jännin…
Hyönteisiä on niin paljon erilaisia, että niissä riittäisi uutta joka päivälle lopun elämän ajaksi.
Eipä noista kaskaista yleensä mitään tiedä, kun luonnossa kulkee, sen verran pieniä ovat. Tosiaan, riittää tutkimissa Suomenkin tuhansissa hyönteislajeissa, olikohan tunnettuja lajeja jotain parikymmentätuhatta… Ja mitä kaikkia lajeja onkaan, joita ei vielä tiedätä…
Enpäs tiennyt, että kirvalla voi olla tuollaiset isot siivet ja että se voi ulkonäöltään poiketa noin paljon niistä “tavallisista” kirvoista. Mietin tässä yhtenä päivänä kovasti mitä ovat sellaiset isot siivelliset öttiäiset siellä kirvojen seassa ja ajattelin niiden olevan harsokorentoja tai harsosääskiä. Kumpikaan ei kuitenkaan tuntunut oikealta. Nyt annoit ihan uuden ratkaisun pohdintaani. Kiitos.
Kuva osoitteessa http://isopeikko.vuodatus.net/blog/2540520/tankkaus/ (se jälkimmäinen)
Kuvassasi oleva iso siivekäs ei ole kirva, vaan jokin ihan muu, joka on kiinnostunut kirvoista. Siivekäs kirva on samankokoinen kuin siivetönkin. Osa kirvoista on aina siivellisiä, ne pääsevät siten paremmin levittäytymään uusille kasveille. Muuten ihan samanlaisia kuin siivettömätkin. Joten joku ihan outo siivekäs sinulla on käynyt kirvoja “hoitamassa”. Kirvalajeja on olemassa satoja erilaisia, ne alkukesän massamuuttajat taisivat olla jonkinlajin vihreitä. Täällä päin niitä ei juurikaan näkynyt, isommassa määrin, ainahan niitä on normaalistikin kasveilla. Nämä kuvan punertavat kirvat näyttävät olevan yleisiä metsien kultapiiskuilla. Joka kesä niitä näkee vielä kukkaan puhkeamattomilla kasveilla.
Peikko kiittää
Maailmassa on ihan kummia öttiäisiä.
Niin on. Onneksi on. Ole hyvä.
Kyllä tuo luontoemo näyttää luovan monenmoista ihmeellistä oliota.
Hienot ja tarkat kuvat olet ottanut noista pienistä.
Makrolla kuvaus näyttää vaativan kärsivällisyyttä ja vakaata kättä (tai jalustaa), itsellä on vielä hakusessa, se kärsivällisyys kuin vakaa käsi.
Kiitos tunnistus avusta, täytyy turvautua sinuun, kun nimet on hukassa.
Tosi mielenkiintoista tämä hyönteiskuvaus. Viimeisessä Luontokuva lehdessä oli juttua yhdestä ötökkä kuvaajasta, olisiko tuttu, kun on sieltä päin.
Ei pidä hötkyillä makroillessa, ei. Pitkää pinnaa kasvattaa sen opettelu. Mutta ötököihin(kin) voi jäädä koukkuun, varo vaan… Enpä minä tunnista kuin näitä ihan tavallisimpia, Hyönteisfoorumilla käyn selailemassa joskus lajeja. Minulle ei tule Luontokuva-lehteä, joten en tiedä jutusta. Olisi mielenkiintoista lukea.
P.S. Kävin netistä katsomassa Luontokuva-lehden sisällön. Eteläisemmässä osassa Savoa asustaa kyseinen kuvaaja. En tunne häntä muuten kuin nimeltä.
Kaikenlaisia pikku otuksia löytyy kirvoista en oikein välitä olivat ruusuuni linnottautuneet, hyvä kun huomasin. Onneksi on tuo suurentava vekotin ei niitä muuten meikäläinen näkisi, kiitos taas.
En minäkään näistä ihmeemmin välitä, mutta mielenkiintoisia ovat siitä huolimatta. Jännä tutkia kaikkea mahdollista. Kiitos itsellesi, Tia.
Oh-hoh! Olipa hauskaa nähnä kaskas noin läheltä. Huiman näköinen kaveri.
Kun sitä painaa pyllystä sormella, pomppaa se kauaksi niin, että napsahdus vain kuuluu. Pienenä sanottiin niitä “hyppy-Jaakoiksi” : )
‘Hyppy-Jaakko’ kuvaa kyllä erinomaisen hyvin kaskaan kulkutapaa.
Ovatpas he tosiaan suurisilmäisiä otuksia. Silmän koko verrattuna koko ruumiiseen on aika huikea.. Hienoa että sinulla riittää kärsivällisyys kuvata heitä, niin saamme muutkin ihailla näitä kauniita kuvia. Tämä kesä taitaa olla öttiäisten kannalta suotuisa
Tuntuu, että tämä kesä on yleensäkin kasvulle suotuisa, myös kasvien. Luonto vaikuttaa nyt elinvoimaiselta, kunpa ihminen antaisi sille rauhan. Loppuisi ensialkuun alituinen metsien ja soiden hävitys, kemikaalien ja lietteiden päästäminen vesistöihin, eläinten tappaminen, turhien ydinvoimaloiden rakentaminen…. No, nytpäs lipsahti kaskaasta kauas. Kiitos sinulle, Elisa.