Tankkaamassa ja vähän muutenkin
29.07.2010
Mäkimeirami eli oregano on yksi parhaimmista perhos- ja pörriäismagneeteista. Kasvi on monivuotinen ja kestävä, leviääkin hyvin, jos antaa sen levitä. Herukka- eli liuskaperhonen naatiskelemassa.
Tänään kuumimpaan aikaan iltapäivällä perhoset hävisivät kukilta, mutta palasivat taas illemmalla ilman jäähdyttyä vähän.
Toinen perhosia houkutteleva kasvi on pelto-orvokki.
Herukkaperhonen käyttää “oikotietä” meden lähteelle.
Neitoperhonenkin tykkää mäkimeiramista…
… ja pelto-ohdakkeesta.
Neidolla on tummat siivenaluset.
Sitruunaperhonen hellemekossaan.
Salaperäinen hopeatäplä tankkaamassa.
Sympaattinen kultakuoriainen.
Tämä kaveri ei välittänyt medestä. Käytti ohdaketta tähystyspaikkana.
Elokorento on tämä punainen sudenkorento.
20 kommenttia
jätä yksi →
Oletkos istunut koko iltapäivän niityllä laukaisin valmiina?
Hyvä niin!
Heh. Mäkimeiramit kasvaa ryytimaallani, ohdakkeet pellon reunassa. Puoli tuntia yritin kuvailla tänään, hiki valui niin että näköä haittasi. Suurin osa kuvista otettu eilen, kun ei ollut niin kuuma, taisi olla vain 33 astetta, tänään 35, auringossa tietysti pikkasen enemmänkin…
Samaa mieltä
Ihanan ihanat kuvat, perhosissa on sitä jotain! Tarkat ja kauniit kuvat, silmätkin näkyvät..Minäkin kävin joella sudenkorentoja katselemassa. Näinkin niitä, en saanut kuvattua.. mutta ei haittaa – näin joutsenperheen ♥
Kiitos, Elisa. Pääasia onkin näkeminen, varsinkin joutsenperheen näkeminen sävähdyttää aina, vaikka olisi päivittäistäkin.
On kyllä kauniin väriset ja tietenkin kauniit kuvat !
Kiitos, Piia!
Kaunis perhonen tuo herukkaperhonen sekä päältä katsoen että valon paistaessa siipien läpi.
Herukkaperhonen on erikoisen näköinen siiviltään ja vahva väreiltään. Kiitos, häivähdys.
Hyvä kommentti Irmalta, että näkeminen on pääasia. Ilman kameraa ei ehkä tulisi katsottua yhtä tarkasti, koska usein käy niin, että näkeekin jotain muuta kuin mitä on mennyt kuvaamaan.
Oikeastaan silmä etsii koko ajan mahdollisia kuvauskohteita, vaikkei kamera olisi edes mukana…
Kauneutta taas kerrakseen, monta perhosta jaksoit helteestä huolimatta kuvat,
ja vielä kultakuoriaisenkin näit . Elokorennon toivoisin joskus tapaavani, tuo punainen väri tekee korennosta melkein epätodellisen näköisen.
Kultakuoriaisia on nyt paljon kasveilla, varsinkin näillä pelto-ohdakkeilla. Myös kasvimaani hunajakukkaviljelmällä niitä löytyy, kimalaisten ja mehiläisten lisäksi. Pahimpaan helleaikaan en lähtenyt kuvaamaan, vaan aamupäivällä. Iltapäivän kuumuudessa perhosetkin menivät kasvuston suojaan auringolta. Elokorentoon pääsin tutustumaan vasta tänä kesänä, tai sitten en ole aikaisemmin kiinnittänyt siihen huomiota.
lumoavia!
Aina ihastuttaa tuo herukkkaperhosen “korvarengas” alapinnalla.. c-album!
Elokorentoja ja korentoja ylipäätään on myös täällä Ruokolahden suunnalla ollut varsin paljon, korentofanina olen innoissani.
C-album (= valkoinen c) on tosiaan hyvä herukkaperhosen tuntomerkki, ellei jo noista erikoisista siivistä tunnista. Kiitos, Manna, vierailusta ja kommenteista!
Nämä sinun perhos- ja ötökkä kuvasi ovat aivan omaa luokkaansa. Upeita tarkkoja ja värikkäitä. Nautinto katsella jälleen. Herukkaperhosta en ole nähnyt, muistaakseni tänä vuonna.
Kiitos, Valokki.
Paljon on ollut herkuttelijoita, kyllä kannattaa hiukan hikeäkin valuttaa näin hyvien kuvien vuoksi.
Herkuttelijat pitivät kuumimpaan aikaan iltapäivällä taukoa, mutta muuten niitä on kyllä ollut ihan mukavasti. Kiitos, Tia.
Ihmeesti riittää mesiapajaa näille lentelijöille vielä, vaikka maasto näyttää jo äkkiäkatsoen monesti aivan tuleentuneelta.
Laitoin itse joku päivä sitten pihalle oikein perhosbaarin, mutta näköjään luonnonkukkien tarjonta on antimia parempaa kun ei ole pahemmin ollut trafiikkia. No, tarhamehiläiset tosin tykkäsivät, niin että joku sentään.
Tuota mäkimeiramia pitäisi jatkossa varmaan viljellä, edes kukkapurkissa vähän jos ei muuten. On niin hyvä perhosmagneetti tosiaan.
En ole koskaan laittanut perhosbaaria, kun minulla on tätä luomubaaritarjontaa sen verran, että hyvin käyvät vierailulla. Nyt alkaa punahattukin aukoa nuppujaan, tarkoittaa sitä, että amiraalin tuloon ei mene enää kauan.
Mäkimeiramia voi ihan hyvin vaikka ruukussakin kasvattaa, voihan siitä välillä napsia lehtiä ja kukkia ruoankin höysteeksi. Ja ihan taatusti tulee vierailijoita.