Se vetää puoleensa niin kimalaisia…
… mehiläisiä…
… kuin kultakuoriaisiakin.
Jos kaipaat pihallesi vipinää, kylvä kokeeksi hunajakukkaa.
Kukat tuoksuvatkin hyvälle.
Kukinta kestää reilun kuukauden ajan.
Kultakuoriaisen herkkua on siitepöly ja kukan terälehdet.
 | irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | uuvana artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | KooTee artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | aimarii artikkeliin Melkein kevät! |
 | Ina artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | Tarja artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | Amalia artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
Kultainen sarja! Hunajakukkia on tällaisen örkkejä kaihtavan todella hankala kuvata, kun niissä aina niin kovasti pörrää
Ihania ne silti on!
Minusta taas kukkien kuvaamisen tekee mielenkiintoisemmaksi niillä vierailevat “örkit”. Niitä suorastaan metsästän. Nämä hunajakukat eivät jostain syystä houkuttele yhtä hyvin perhosia kuin näitä pörrääviä. Perhoset käyvät taas mieluumin mäkimeiramilla. Kiitos, lepis.
Tosi hienoja kuvia taas olet
ottanut.
Katselin tuolta alempaa, niin siellä olikin tosi upeita kuvia myös!
Siellä oli hieno vihreä toukka, tosi hienosti olit päässyt sitä kuvaamaan!
Pitää sanoa, että kuvaaja on todella hyvä, kun aina tulee näitä hyviä kuvia, ei koskaan epäonnistumisia!
Kiitos taas sulle, että sain katella sun todella taidolla ottamisia kuvia!
Voi sinua, Harakka, jaksat aina antaa niin ylitsevuotavaa palautetta! Kiitos taas sinulle. Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että suurin osa ottamistani kuvista menee kyllä “roskiin”.
Ihana kukka ja paljon vetää puoleensa kaikenlaisia öttiäisisä.
Olen kylvänyt hunajakukkaa joka kesä “vanhasta muistista”. Minulla oli aikoinaan mehiläistarhausta, jolloin laitoin aina kasvamaan muutaman aarin hunajakukkaa mehiläisiä varten. Tapa jäi päälle, nyt näyttävät naapurikunnan tarhurin mehiläiset käyvät täällä saakka, joten se kertoo jo jotain hunajakukan vetovoimasta.
Voi, nyt vasta huomasin, että hunajakukka jäi keväällä kylvämättä:(
Sinä oletkin ottanut upeita kuvia makeaa elämää viettävistä pörrääjistä.
Viimeksi näin kultakuoriaisen köllöttelemässä juhannusruusun kukassa,
näytti kyllä nauttivan elämästään siellä makeassa tuoksussa
Kultakuoriaisia näyttää olevan tänä kesänä harvinaisen paljon. Niitä on hauska seurata, kun joskus oikein kahmivat sylin täydeltä kukkien terälehtiä suuhunsa, usein vielä yltäpäältä siitepölyn peitossa. Kimalaiskuoriaiset ovat vähän samantapaisia. Kiitos, Risusydän.
Voi, tuli lapsuus mieleen. Kotona oli aina hunajakukkia, vaikka en tiennyt nimeä. Kiitos tiedosta ja komeista otuksista.
Hunajakukka on kyllä ihan nimensä veroinen. Hyvin houkuttelee hunajantekijöitä. Kiitos sinulle, Mayo.
Kiitoksia hyönteiskasvivinkeistä, Irma
Minäkin olen koettanut keräillä niitä nurkkiini. Hunajakukan olinkin ihan unohtanut. Mäkimeiramia voisi myös laittaa kasvimaalle, tai olisi se nätti kukkapenkissäkin, niin saisi kaksi kärpästä samalla iskulla [sic].
Mäkimeiramia minulla on kasvanut kauan, se on ihan yliveto perhosten kerääjänä. Se leviää helposti, sekä siemenestä että juuresta. Kun kymmenen vuotta sitten muutin tähän nykyiseen asuinpaikkaan, mukanani oli pari juurakkoa mäkimeiramia edellisestä kodista. Nyt ala on levinnyt noin kymmeneen neliöön, enemmänkin olisi jo levinnyt, ellen sitä vähän hillitse välillä. Talvehtii sataprosenttisesti. Hunajakukka taas on yksivuotinen ja parhaimmillaan kimalaisten ja mehiläisten houkuttelijana.
Tuo mäkimeirami on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen, jos oikein innostuu niin hunajakukka voisi olla myös
Kaunis on kasvi ja tosiaan näyttää olevan suosittu! Teille sitten myrsky iski kunnolla.. Meillä ei ollut siitä tietoakaan, eikä täällä ole satanutkaan kun eilen aamulla muutaman tipan. Tulimme juuri savosta, eikä sielläkään myrsky käynyt.. raja lienee ollut hieman alempana.
Juu, suosittelen lämpimästi mäkimeiramia, kuten Häivähdyksellekin kerroin. Hunajakukkaa kylvin puolen aarin alalle ja se kukkii nyt parhaimmillaan. Tuoksuu kauas!
Pikkasen meni ohi tästäkin pahin myräkkä, eteläisessä Savossa se teki pahaa jälkeä, mutta sielläkin on suuria eroja eri kuntien välillä. Jopa tämän asuinkuntani eri osissa on eroja tuhojen suhteen. Eilen tuli kierreltyä naapurikunnan Rautalammin puolella ja siellä on paikoin tosi pahaa jälkeä. Kuopiossa ei taas tainnut olla mitään hätää. Aika kapealla vyöhykkeellä se pahin myrsky kulki. Kännykkäyhteydet ei toimi vieläkään. Mutta komeata seurattavaa jatkuva salamointi ja jyrinä oli kahdelta yöllä.
Kaunis ja herkkä hunajakukka herätti kuviasi katsoessani kiinnostukseni näihin perhosia ja muitakin hyöteisiä houkuttaviin kasveihin. Niistä varmaan löytyy netistä tietoa? Olen toivoton puutarhatöissä, mutta joitain yksivuotisia kukkia ainakin voisin yrittää kasvattaa. Olisi ihanaa, jos voisi kotipihallaan ihailla erilaisia hyönteisiä ja kenties parantaa niiden ravinnonsaantia ja tietenkin kuvailla niitä.
Hunajakukka ainakin on yksivuotisista erinomainen medenlähde pörriäisille. Myös siitepölyä siitä saavat. Mäkimeiramia en malta olla taaskaan mainostamatta, kestävä kaunis hyödyllinen monivuotinen perhosmagneetti, kuten uusin postaukseni harvinaisesta keisarinviitastakin osoittaa. Mutta – loppukesän ehdoton perhosten ja pörrääjien suosikki on punahattu, jota myös auringonhatuksi sanotaan. On nyt täällä nupulla, mutta avautuu yleensä siihen mennessä, kun amiraalit saapuvat. Viime kesänä kuvasin samalla punahatulla neljää eri lajin perhosta!
Pari vuotta sitten ilmestyi kirja Puutarhan parhaat perhoskasvit. Puutarhaharrastajien keskustelupalstoilla näkee myös kokemuksia eri perhoskasveista.
Sinulla taitaa Irma olla monipuolinen kasvusto pihamaallasi, kun se houkuttelee monenlaista hyönteistä ja perhostakin sinne. Itse ei kultakuoriaisia ole nähnyt tänä vuonna, mutta toisaalta en ole niin paljoa tuota maan rajaa tai kasvustoja tarkaillutkaan.
Komeita ovat kuitenkin sinun kuvasi kultakuoriaisesta ja ensimmäisen kuvan kimalainen on mukavasti “pysähtynyt” lentoon
Onhan tuota kukkien kirjoa tullut laitettua tällekin pihalle, vaikka olenkin asunut tässä vasta kymmenisen vuotta. Ison kasvi- ja perunamaan lisäksi on pari aaria varattu kukille, tosin osa kukista on sekaisin juuresten, herneiden ym. kanssa… Osa kukista on monivuotisia, osa yksivuotisia kylvökukkia, kuten tämä hunajakukka. Tänään kuvasin useita eri kimalaislajeja näillä kukilla, osa jäi nukkumaankin kukille illalla. Ovat aamulla sitten valmiina “ruokapatojen” äärellä. Kultakuoriainen on komea koppis, jota on pakko kuvata joka kerta, kun näkee. Siis lähes päivittäin…
Kiitos palautteesta, Jape.
Kiitos vinkistä, Irma. Täytyypä tutkia ensin kirjaston antia, josko kirja löytyisi sieltä.
En ole tuota kirjaa nähnyt, mutta näin siitä jossain esittelyn. Kirjasto on hyvä paikka sitä etsiä, ja vaikkei omassa kirjastossa olisikaan, voihan tehdä kaukolainapyynnön. Sen avulla voisi suunnitella jo ensi kesän kasveja…
Kyllä nimensä veroinen on hunajakukka.
Jotenkin tosi kaunis muuten tuo kultakuoriaisen metallitakki tuota kukan himmeää lilaa vasten.
Tänään yritin laskea hunajakukilla käyviä kimalaisia, mehiläisiä ja kukkakärpäsiä, mutta ihan mahdoton tehtävähän se oli. Sadoissa kuitenkin luku pyörii. Vieressä kasvaa samanlainen ala pellavaa ja ruiskaunokkia, mutta niissä lenteli vain muutama kimalainen. Kultakuoriainen on kaunis ihan missä vaan.