Sompio
Pyhä-Nattasen huippu häämöttää. Mutta mitä ovat nuo kivilätyt?
Jättiläinenkö täällä pitää lettukestejä…
Geologit nimittävät näitä kalliopaaseja tooreiksi. Ne ovat jääneet jäljelle, kun ympäriltä on rapautunut aines kulkeutunut pois. Toorit sijaitsevat Pyhä-Nattasen huipulla Sompion luonnonpuistossa Sodankylässä, UK-kansallispuiston kyljessä.
Kiivetäänpä vielä lättykasan päälle.
Täältäpä näkyy lisää Nattasia: Terävä-Nattanen ja Suku-Nattanen, jotka lähinnä Nattasina tunnetaan. Nattas-tuntureihin kuuluu yhteensä kuusi huippua. Lammelle on annettu nimeksi Sukkulampi.
Nattaset.
Pyhä-Nattanen on yksi saamelaisten vanhoja seita-paikkoja.
Eteläsuunnassa näkyy Sompiojärvi ja sen takana Lokan tekoallas, joka hautasi vuonna 1967 alleen monta kylää ja korvaamattoman Posoaavan.
Sompiojärven rantaa.
Sompiolainen varis.
Merikotka.
Paikallinen kalastaja kertoi merikotkien muuttavan Sompiojärveltä Norjan puolelle talveksi. Siellä niitä näkikin runsaasti, lähimpänä Tenon suistossa koskeloitten kanssa.
Aavaa ja kaunista autiutta. Luulin lättykasaa ensin ihmisen rakennelmaksi, kaikenlaista hienoa luonto osaa rakentaa. Merikotkan haluaisin minäkin tavata joskus.
Kummallisia ovat nuo toorit tosiaan, enpä ollut moisia ennen nähnyt. Merikotka on komea lintu, niitä näkee paljon Norjan rannikolla.
Karua ja silti kaunista on luonto noissa eka kuvissa ja mitkä värit ruska saakaan aikaan Sompiojärven kuvissa.
Pohjoisen luonto on ihan omanlaisensa. Aina sinne haluaa heti takaisin.
Lapin lumoa.
Sitähän se.
Mukava, kun löysin tänne katsomaan nattaskuvia – ja myös muitakin luontokuviasi. Kaikkein lähimpänä olen ihaillut Nattasia Tankavaaran laelta. Ensi kesänä toivon pääseväni katsomaan kuviesi maisemia ihan livenä. Kaunista näyttää olevan
Tänne saa ihan vapaasti eksyä. Sinä oletkin paljon vaeltanut tuntureilla ja muuallakin, kävin sen verran vakoilemassa blogejasi. Palaan paremmalla ajalla.