Päivä houkutteli tänään metsään.
Oli siellä muitakin.
Pikku tiitittäjä tähystää…
pölähtelee oksalta toiselle…
pönöttää…
kurkistaa…
Vikkelästi käy sinitintin ruokailu.
Tarkkana.
Löytyihän sieltä jotain.
Sinne jäi pikku sintti aterioimaan rantametsikköön.
LuontoPortista löytyy tietoa myös sinitiaisesta.
 | irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | uuvana artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | KooTee artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | aimarii artikkeliin Melkein kevät! |
 | Ina artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | Tarja artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | Amalia artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
Ihanat kuvat eläväisestä sinitintistä, tintti on kyllä koko ajan liikkeessä. Parina päivänä olen kuvaillut lintulaudan tuntumassa ja yllätyksekseni sinitiainen on kaikkein arin, jopa talitiainen tulee rohkeammin automaatille.
Yleensä käy niin, että juuri kun on saanut tarkennettua sinttiin, se onkin jo toisella oksalla. Kunhan pakkasta tulee enemmän, näitä saa lintulaudan läheltä kuvattua ihan hyvin, säästävät varmaan energiaa talvella eivätkä hötkyile liikaa. Tai sitten tottuvat enemmän kuvaajaan talven edetessä…
Niin paljasta… Ahkera yksinäinen työläinen siellä touhuaa. Nyt on jännä aika kun voi kuvata lunta ja keltaisia lehtiä – osa vielä lehdistäkin vihertää – kirkkaassa auringon paisteessa.
Koivuissa on tosiaan vielä lehtiä jonkin verran. Tänä aamuna, pakkasyön jälkeen, lehtiä on putoillut aika paljon puista. Nyt ehtii vielä lehtiä kuvata, muttei kauan. Hieno aurinkoinen päivä tulossa.
Syksy alkaa vaihtumaan talveksi, puissa vielä hieman ruskaa. Sinitiainen on kiva väriläiskä tuolla oksistossa.
Kohta ovat kaikki lehdet pudonneet täällä, pakkanen auttaa asiaa, tuuli vie loputkin. Sinitintit eivät ole vielä tulleet lintulaudalle, pysyttelevät vielä metsissä.
Sinitintti on reipas liikkuja siitä ei tahdo saada kuvaa tuolla luonnonhelmassa. Sinultahan tuo on kuitenkin onnistunut.
Aika lehdetönnä sielläkin luonto näyttää olevan, niinkuin täälläkin.
Jäin paikalleni odottamaan, kun näin sinitintin ruokailevan puissa. Enkä ihan lähelle silti päässyt, kuvat on rajattu aika rankasti, mikä näkyy myös kuvien laadussa. Se pitkä putki pitäisi olla tällaisissa tapauksissa…
Sinitintti on todella nopea liikkeissään, hienoja ruokailukuvia olet saanut. Meilläkin joen rannalla lentelivät ja paljon niitä oli.
Sinitinttejä on aina kiva nähdä ja kuvata. Tietysti muitakin tinttejä. Kiitos, tia.
Miten pysyitkin hänen mukanaan noin kameran kanssa, on niin vikkelä että itselläni on aina vaikeuksia saada hänestä kuvia. hauskoja ja ilmeikkäitä asentoja olet saanut hänestä ikuistettua, on kyllä aivan itsensä näköinen pikku touhuaja näissä kuvissasi.
Upea tuo ensimmäinen kuva, kultaiset puut niin syvänsinistä tivasta vasten.
Enhän minä oikeasti pysynytkään sintin mukana, katsoin parhaimmaksi pysyä paikallani ja odottaa, milloin hän tulee kohdalle. Sinitiainen tekee järjestelmällistä kierrosta puusta puuhun, oksalta oksalle, joten sen kulkusuunnan voi hyvin ennakkoida. Pakkasyöt ja tuulet veivät lopultakin lehdet puista. Kiitos, uuvana.