Mainio ruovikko tässä rannassa.
Täällä voi tehdä löytöjä.
Ruokaillessa voi myös voimistella.
… ja kerran vielä…
Hii-0p!
Pysyy kunto kohdallaan.
Huilataanpas välillä.
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| uuvana artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| KooTee artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| aimarii artikkeliin Melkein kevät! | |
| Ina artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| Tarja artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| Amalia artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
irmankuvia@gmail.com
muistuttaa itseään kuvaansa enemmän
(Juice Leskinen: Iltaisin, kun veneet tulevat kotiin)Jos metsään menet kulkemaan
ja olet kuin et oliskaan,
voit nähdä siellä kummaiset,
näet
myyrän mustan multaisen
ja
keijuperhon kultaisen
ja peikotkin niin pienet
kuin pienet ukonsienet.
Ja muutakin näet kummaista,
näet ukonkin niin kummaisen,
niin kummallisen kummaisen
niin ettei sitä sellaista
niin kummallista olekaan.
(Kirsi Kunnas: Puupuu ja käpypoika)
Pöllö puussa töllöttää,
kun myyrä kömpii mökistään.
Isäpöllö kutsuu pikku pöllöjään
ja koko perhe puussa töllöttää
kun Mömmömyyrä kömpii mökistään.
Isäpöllö huutaa: huu hu-huu
ja koko perhe: huhuu, huhuu,
kun Mömmömyyrä kömpii mökistään
ja sanoo: Hyvää yötä, pöllöt, hyvää yötä!
Tyttöpöllö, poikapöllö,
äitipöllö, isäpöllö,
koko perhe vastaa: Hyvää yötä, huhuu.
Ja kuulee kuinka Mömmömyyrä
itseksensä puhuu:
Möksis möksis möksis möksis möksis...
(Kirsi Kunnas: Puupuu ja Käpypoika)
Ja Mömmömyyrän möksis on
kuin kömpiminen loputon:
On käytävää, on mentävää,
on tultavaa, on oltavaa,
on myyränkolo ja myyränolo.
Ja eipä olla möksiskään
vaikkei paljon nähdäkäään.
Ei olla möksiskään.
(Kirsi Kunnas: Puupuu ja Käpypoika)
Kaislaranta kahisee,
suviheinä suhisee,
rapakossa rahisee:
Kuka tulla tuhisee?
Mikä tuolla pilkistää?
Vesirotan pieni pää,
viikset vallan mutaisina,
rämpii jalat rutaisina
vanha Jaakko Vaakko Vesirotta.
Silmät vettä siristen,
nenä nuhaa tiristen,
tuhisten ja puhisten.
Ja sitten voi voi Vaivastus!
Ja atsii atsii aivastus!
(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)
Yö hiipii sukkasillaan
varpahillaan
kukkien luona nurmikolla
ja yli nurmikon
ja itkee rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Ja siili kyynelehtii
minkä ehtii
tunteissansa kuutamolla
- on hetki kuutamon -
ja istuu rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Kuu kulkee kultaisena
punaisena
ruusun lailla huumaavana
ja pienen karkelon
se tanssii rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Kuu tanssii pyöreänä
yönä tänä
kukkien luona nurmikolla,
se on niin vallaton
ja nauraa rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu siilin rakkain on.
(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
posket tehty puolukasta,
tukka naavatuppurasta,
silmät on siniset tähdet.
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
keinu kuusen kainalossa,
tuutu tuulen kartanossa,
sammuta siniset tähdet!
(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)

Pidä blogia WordPress.comissa.
Teeman Vigilance on tehnyt The Theme Foundry. Blogissa käytetyt kirjasimet.







Aikamoinen muskelitiainen, kun nuin kovasti punnertaa =)
Syksy on hyvää kuntoiluaikaa.
Hauskat voimistelukuvat, ihastuttavat värit korsissa. Katselin kauan kahta alimmaista kuvaa ja koin optisen harhan, aivan kuin korret olisivat vähän heiluneet. Sinitiainen on symppis♥
Oikeastikin ruo’ot heiluivat vinhasti tuulessa. Sinäpä näit sen! Sinitiaista ei malta olla kuvaamatta, on se niin valloittava tirppa.
strong athletic creature !
Yes, he/she is!
Taitaa olla kunnon kohotus tarpeen näin talven tullessa. Komea tuo toiseksi alin kuva. Ovathan ne kaikki, mutta siinä on jotain veikeyttä.
Sinttiä oli melkoisen hankala saada kuvatuksi ruovikosta. Korret heiluivat tuulessa ja tirppa oli koko ajan liikkeessä. Kiitos, lepis.
Hyvä paikka tehdä voimaharjoitteluja, taisi sääkin suosia
Puolipilvinen sää on erinomainen voimaharjoitteluille.
Hauska! ahkeran näköinen jumppari, vai mahtaakohan olla oikein telinevoimistelija
Kun ei vaan menisi pikku masu sekaisin, kun syödessä noin heiluu.
Pikku leukojenvetäjä saa täällä hymyn naamalle. Sinulla on selvästi muuten taito yhyttää tintit näissä bodaushommissa, ehkä rupeavat aina malliksi treenaamaan kun näkevät sinun tulevan kamera kädessä.
Sinitintti on jotenkin kuin tehty ruovikkoon, sen väreihin ja vilkkuviin varjoihin. Sopii kuin nenä päähän.
Kunhan “filmaavat”… Kovin hankala kuvattava on heiluva sintti heiluvassa ruovikossa, kauan sai näihin tähtäillä ja iso kasa kuvia meni roskiin. Kiiots, uuvana.
Ihana pieni ja sinnikikäs punnertaja, sehän pystyy tekeen ton montakin kertaa!
Hienot kuvat!
Kiitos, harakka. Eikös olekin etevä hän.
Heh nyt tuli hiki jo katsellessa
Huilaahan välillä.
Voi että – pitäisi ottaa oppia sinitiaisen lihaskuntotreeneistä. Varmasti tehokasta.
Juu, esimerkillinen pikku tirppa on hän.
Sinitiaiset ovat aikamoisia ärhentelijöitä
Niinhän ne vähän on, annetaan anteeksi. Pitäähän pienten pärjätä isossa maailmassa.
Notkea mustanaamio. Kuvasin vuosi sitten sinitintin ihan samoissa puuhissa. Varmaan opittu juttu, että ruoissa on sisällä jotain makoisaa. Haistaakohan ne?
Jonkinsortin öttiäisiä näissä järviruo’oissa ilmeisesti on. Käyhän näissä muitakin tirppoja ruokailemassa. Varmaan ovat iätajat osanneet etsiä näistä ruokaa.