Tänään se sitten tapahtui, mikä oli odotettavissakin: kirjosiepon poikaset jättivät pihakuusen pesäpöntön.
Yöllisen sateen jälkeen maasto oli märkää – ja sieppovauvat myös.
Lähtölaskenta. Siivet valmiina.
Pyrstö tarvitsee vielä viimeistelyä.
Märässä ruohikossa aamulla kello kuusi.
Kaikkea hyvää pienille!
 | irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | uuvana artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | KooTee artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | aimarii artikkeliin Melkein kevät! |
 | Ina artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | Tarja artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | Amalia artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
Voi pieniä suloisuuksia. Taas tuli todistetuksi, että aikaisin aamulla tapahtuu kaikkea jännää luonnossa. Todella hyvät ja hellyyttävät kuvat.
Kesällä tuntuu tapahtuvan kaikenlaista jännää luonnossa… Mutta totta haastat, Tiitsa, erityisesti aamuisin on jännä kulkea heräävässä luonnossa. Kiitos.
On vähän pallo hukas -ilme linnunpojalla. Ihanat kuvat – jälleen.
Kelläpä ei tuossa tilanteessa olisi… Kiitos, Leenamarketta.
Hihi, pyrstö todellakin tarvitsee pientä viilausta vielä
Ihana(t) tyyppi(t)! Minulla kävi sama juttu toissapäivänä: kirjosiepot lähtivät pesäpöntöstä. Se on sellaisessa paikassa, missä näen pöntön tapahtumia keittiön ikkunasta käsin. Nyt on kumman hiljaista, kun toimintaa pöntön vaiheilla oli jatkunut ainakin kuukauden. No, ensi vuonna taas!
Nopeasti menee elämä näillä tipusilla. Ensi kesänä tulevat ehkä jo pesimään syntymäpönttöönsä, jokin näistä.
Kyllä osaavat olla hellyyttävän suloisia ♥ Aivan ihanat kuvat
Meillä taitavat kirjosiepot olla vielä pöntössä, mutta pikkuisia peippoja lentelee pihapuissa…
Kaikki lapset ovat pienenä hellyttävän suloisia, olivat sitten miten ‘rumia’ tahansa… Oli kiva tavata nämä aamukuudelta pihalla. Kiitos, Risusydän.
Hellyttäviä rääpäleitä, ihanat kuvat sait poikasista. Toivottavasti pienokaiset eivät kylmetä itseään, varmaan lentävät pian lehvästön suojiin. Meillä on viisi kirjosieppopoikuetta, kaikki vielä pöntöissään, toivon näkeväni edes yhden poikueen pöntöstälähdön, vaan kun loma on nyt loppu ja työmaa kutsuu huomenna. Kerran olen päässyt näkemään, kun poikaset lähtivät pöntöstä, yksi toisensa jälkeen lensivät leppäpuskaan, lentäminen sujui hyvin.
Mukavaa viikonalkua sinulle, hellepäiviäkin on luvassa:)
Ihmeesti nämäkin vaan lensivät metsään. Onneksi tuli lämmin ja aurinkoinen päivä pesästälähdölle. Toivotaan, että sinäkin näet edes yhden lähdön. Tiistaina suunnataan kohti Lappia ja Norjaa! Kiitos, Manteli.
Otatko ‘pitkällä putkella’ vai antoivatko linnunpoikaset tulla lähelle?
Ihan pätkäputkella otin nämä kuvat. Eivät osanneet pelätä vielä mitään nämä pikku hömelöt.
En tiedä onko linnuilla ilmeitä, mutta jos on, nämä eivät ole oikein tyytyväisiä, vaan enemmänkin vihaisia kun ovat tulleet häädetyksi kotipöntöstä.
Aika myrtsin näköisiä tosiaan ovat nämä, mutta luulisin, etteivät ehkä samat ilmeet päde ihmisillä ja linnuilla…
Jaha. Lapset lähtee sielläkin maailmalle. Sellaista tapahtuu nyt paljon. Onnea matkaan heille.
Lasten kuuluu lähteä maailmalle, vaikka se vähän haikealta tuntuisikin. Toivotaan, että selviävät elämässään nämäkin.
Ihana pikkuinen!
On se vaan ihmeellistä, että toikin rääpäle vielä ehtii kasvaa ja voimistua niin paljon, että syksyllä jo muuttaa poiskin!
Pitkä matka tosiaan pitää jaksaa lentää syksyllä tällaisen pikkutirpan. Nopeasti vahvistuvat ja kasvavat.
Että onkin osunut koiranilma pesästälähtöpäiväksi. Ei saisi nauraa, se on totinen paikka, mutta melkein väkisin vetää suun leveään hymyyn, niin ovat pienet jo heti ehtineet reissussa rähjääntyä.
Ihastuttavasti dokumentoitu. Tsemppiä pienille.
Onneksi päivä selkeni, yöllä oli vaan satanut. Eiväthän nämä vielä ehtineet kuin juuri pesästä pihamaalla pyrähtää, mutta ruohikossa kastuivat nopeasti. Kiitos, uuvana.
Onpas kyllä hauskan näköisiä poikasia! Noita on nytten kaikki pihat ja metsät täynnä. Joka puolelta kuuluu poikasten sirittävää kerjuuääntä
. Upeita kuvia!
PS: Jos haluat osallistua blogissa pitämääni valokuvavisaan, tässä linkki: http://birdwatcher.vuodatus.net/blog/2951822/birdwatcher-visa/
Kiitos, Birdwatcher! Käynpä kurkistamassa kisaasi. Tosin olen aika kurja lintutuntija, öttiäiset saattaisivat onnistua, ainakin jotenkuten.
Voi toisia kun ovat suloisia, hieman orpoisen näköisinä kököttävät.
Melkoisen avuttomilta näyttivät, mutta siivilleen vaan nousivat ja painelivat metsään.
On ne kyllä hirmi piäniä
Niinhän me kaikki pienenä.