Helmiaurinko.
Helmiverhot.
Helmet taivaalla.
Helmihelma.
Helminauha.
Helmiansa.
Loppukesän ja syksyn aamut ovat helmeilijän kulta-aikaa.
Klikkaamalla kuvia ne saa näkymään vähän isompina ja tarkempina.
 | irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | uuvana artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | KooTee artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | aimarii artikkeliin Melkein kevät! |
 | Ina artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | Tarja artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
 | Amalia artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
Voi, nuo helmiverhot ottaisi kotiini! Ihania kuvia, niin tunnelmallisia.
Kiitos, Saila. Luontoäiti osaa helmien pujottelunkin.
Voi herranenaika miten upeita helminauhoja olet löytänyt. Upeaa kuvausta.
Sumuisena aamuna näitä oli joka paikassa pitkälle aamupäivään. Omalla pihalla kuvattu. Kiitos, Tiitsa.
Hurmaava kuvasarja kertakaikkiaan!
Kiitos, Taina. Kiehtovaa on näitä kuvata. Lopputuloksesta ei voi koskaan olla ihan varma…
Jestas, kuinka upeita, luonnon omat helminauhat ovat ne kauneimmat maailmassa. Olet löytänyt hienoja kuvakulmia, ihania värejä, näitä nautinnolla katselin:)
Kiitos, Manteli. Yritän tässä tehdä pehmeää (ja märkää) laskeutumista blogimaailmaan…
Aivan uskomattoman ihania helmiä oletkin kuvannut.
Mä myös kuvasin vanhalla kamerallani,näitä ihanuuksia, muttei oikein hyviä tulleet, kun juuri makropuoli siittä vanhastani ei oikein aina toimi.
Sillä mun meni kamerani totaalisesti rikki, en tiiä, eikö tykännyt tästä kuumasta ja kosteasta kesästä.
Mutta tuli vaan sälekaihdinilmiö joka kuvaan, että se siittä sitten,.
Nyt opettelen uuden kameran käyttöä vielä, enkä ole vielä saanut kunnon kuvia, mutta opettelen koko ajan!
Hyvää viikonloppua sulle!
Kiitos, Harakka. Ikävää tuo kameran ‘hajoaminen’. Käynpä katsomassa kuviasi, kunhan teen tässä ‘palautumista’ blogimaailmaan. Onnea uuden kameran johdosta! Kyllä sinulta kuvaaminen onnistuu, onhan se nähty monasti. Mukavaa vikkonloppua sinullekin!
Hurmaavia kuvia! Helmeilevää kauneutta, kuinka ihmessä pisarat pysyvätkin ohuessa seitissä!
Kiitos, Miiwi. Sanopas muuta, kuinka pysyvätkin. Luonto on aika uskomaton monasti.
Menin aivan sanattomaksi!
Joskus voi olla hyväkin niin, Kisse….
Voi jestas, kuinka upeat!
Kiitos, Piia.
Upeita luonnon taideteoksia olet taitavasti kuvannut.
Meilläkin oli keskiviikkoaamuna tosi sankka sumu ja uskomattoman uutterastii ovat hämikset seittejäään kutoneetkin. Kiva, että on tällaisia aamuja, jolloin ne ovat näkyvissä. Kävin myös kuvaamassa meidän metsikössä, en jaksanut raahata jalustaa mukaan, joten minun kuvani eivät nyt olleet makroja…eivätkä muutenkaan erityisen teräviä….;D
Kiitos. Joskus on ihan vaikea kulkea metsässä, kun kosteita seittejä näkyy joka paikassa. Ei hennoisi niitä millään rikkoa, kun hämikset ovat ison työn tehneet niiden rakentamisessa. Nämä kuvat otin mahallani ja ihan pihalla, osan käsivaralta. Laiskottaa jalustan asettelu…
Yritin itsekin kuvata näitä helmiä viime viikolla, mutta silloin ei ollut aurinkoa. Kyllä olet mestarikuvaaja. En voi muuta sanoa. Luonnon kauneus on ehtymätön.
Aika tarkkaa hommaa on näiden kuvaaminen. Aika paljon kuvia meni suoraan roskiin… Kiitos, Liisa.
Kerrassaan upeita! Kyllä on kamera surissut!
Kiitos, Anna. Aika monta kuvaa tuli räpsittyä, muutama läpäisi julkaisukynnyksen.
Oi, kuinka ihania helmiä, kyllä sinä olet hienosti ne saanut tallennettua.
Kiitos, Tia.
Kaunein kaikista kauniista on mielestäni tuo alin.
Täällä oli toissapäivänä mahtava aamusumu, joka laskeutui seitteihin juuri noin. Ei vain tullut vastaani yhtä kauniita ja säännöllisisä seittejä siinä ryteikössä, jossa rämmin.
Samanlainen aamu oli varnaan tämäkin aamu, kun seitit kuvasin. Silloin pitää lähteä vikkelästi liikkeelle ehtiäkseen kuvata niitä.
Upeita helmikuvia!
Kiitos, Leenamarketta.
Suuresti näitä ihailen minäkin.
Edellisessä postissasi huomautit järvikaislan vähenemisestä. Saman olen minäkin huomannut; järviruoko sen sijaan leviää kaikkialla. Miksi se kaisla häviää?
Kiitos, Yamaba.
Joskus, kun Suomessa oli vielä paljon piisameja, ne söivät paljon järviruokoa. Aukkopaikoille pääsi sitten leviämään järviruoko. Varmaan muitakin syitä kaislan vähenemiseen on. Mieleen tulee ensimmäisenä järvien rehevöityminen. Järvikaisla on ehkä puhtaampien vesien kasvi. Tämä on vain mutu-tietoa…
Juu, hienoja ovat nuo helmiverhot.
Kiitos, Sakari.
Aivan uskomattomia kuvia! Upeita! Ihan kuin oikeesti olisi pienenpieniä helminauhoja.
Kiitos, Maiju. Ovathan ne oikeasti…
Voi voi kuinka kauniita kuvia, kyllä maailmasta löytyy kauneutta jos vain osaa sen katsoa! Olet kyllä huippuhyvä kuvaaja!! Kiitos näistä.
-Jaska
Tosiaan löytyy vaiika mitä, ei lopu luonnosta aiheet. Kiitos palautteestasi, Jaakko.