Pyrstöllinen pallo piipahti pihlajassa
10.10.2011
Pyrstötiainenpa hän.
Heitä oli puolisen tusinaa. Eivät viipyneet kauan pihapihlajassa, jatkoivat kohta lähimetsään.
Kuvan saa vähän isommaksi napsauttamalla sitä.
Laitan tähän samalla kiitokset HuuHaaPuuHaan Teijalle tunnustuksesta. Vastaanpa myös tunnustuksen kylkiäisenä oleviin kysymyksiin:
1. Lempiruokani Kasvisruoat (vegetaristi olen ollut 35 vuotta). Kotimaista luomua (pääosin itsekasvatettua), marjat ym.
2. Lempparimakeiseni Tumma suklaa.
3. Lempiluettava Mika Waltarin historialliset.
4. Lempielokuvia Charles Chaplin.
Tästä pääset tutustumaan Teijan taitavien käsien tuotantoon:
30 kommenttia
jätä yksi →
Kyllä se on söpö! Ja kaunis taustavärikin ruskassa.
Tämä yksi söpöläinen asettui onneksi sopivaan kuvauspaikkaan, toiset olivat varjossa tai kauempana.
Onpa veikeän näköinen pikkulintu.
Kuin toisesta maailmasta on hän.
Hyvän näköisiä nuo pyrstötiaiset, yläkuvassa katsoo suoraan kuvajaan.
Lintu oli oikeasti paljon kauempana kuin tässä näyttää. Kuvia piti rajata aika paljon.
Ihana höyhenpallero ♥
Vähän olen kade, täällä lounaisrannikolla mahdollisuus pyrstötiaisen tapaamiseen kun on minimaalinen….
Onnellinen sinä, kun pääsit kuvausetäisyydellekin!
Onnellinen olinkin, että ehdin kuvia saada. Nopeasti jatkoivat matkaansa. Harvemmin nämä pihaan pölähtävät, metsässä niitä näkee joskus korkealla puiden latvoissa. Tai oikeastaan ennemminkin kuulee…
Ihana, todella toivoisin joskus näkeväni tuon höyhenpallon, on se niin kaunis.
Harvinaisuusarvoa on tällä meilläkin päin.
Oi, minä näin näitä viime syksynä riista-aidassa parven ja olin ihan myyty. Ovat suloisia palloja pitkine pyrstöineen. Olet onnekas kun sait kuvaan!
Onnekas olen, totta. Pyrstötiaisten ääntely on myös erikoista, kiinnittää heti huomion. Varsinkin nyt, kun pikkulintuja on niin vähän enää liikkeellä.
Ihana pallero tosiaankin vähän niinkuin likainen pyrstöllinen lumipallo. Olen nähnyt niitä joulun aikaan kuusenhakumatkalla parisen vuotta sitten. Enpä ehtinyt silloin niitä kuvaamaan. Olivat niin nopeita ja liian korkealla koivujen latvassa.
Niinpä. Korkealla koivujen latvassa on se tavallisin ‘tapaaminen’ pyrstötiaisten kanssa! Vikkeliä ovat, muutaman minuutin viipyivät pihapihlajissa.
Katohan onpa upea ilmestys, en muista nähneeni. Edellisen bloggauksen tontukin olen tainnut vain talloa, upeita kuvia.
Kovasti ilahdutti näiden lentävien lumipallojen näkeminen, vaikkakin vain lyhyeksi aikaa. Harvemmin pihalle eksyvät, etelämmässä osassa Suomea ovat oppineet jo käymään lintulaudoilla. Kiitos, Ari.
Pyrstötiaiset ovat aivan ihania lintuja! Toivottavasti saan itsekin niistä yhtä hyviä kuvia.
Joka kerta näiden näkeminen sykähdyttää. Toivotaan heitä sinnekin. Kiitos.
Voi taivaan talikynttilät, kun on nätti lintu, niin suloinen!
Ja kuvat, mitähän niistä voisi sanoa…hmm…no ne nyt on vaan niin vietävän hyviä ja niin kauniit taustavärit ja kaikki!
Sopivasti paistoi aurinko taustan koivuihin. Ja sopivasti asettui pikkuinen pyrstiskin tuohon oksalle. Sanoi: ‘Ota nyt se kuva, niin pääsen tästä jatkamaan matkaa!’ Kiitos, Harakka.
Pikku palleroinen.
Vikkelä sellainen.
Mukavia kaveria nuo pitkäpyrstöiset pehmolelut. Harvoin vain asettuvat aloilleen kuvattaviksi. Kivat kuvat sait!
Ehkäpä tämä luki salaisen toiveeni… Kiitos, kontra.
Voi taivaan talikynttilät, sanon minäkin. En ikipäivänä ole nähnyt tuota ihanaa palloa:-3
Söpö! Sinua onnenpekkaa kun sait kuvattua.
Tämä onkin sellainen pallotalikynttilä. Onnenpekka (?) olen.
Suloinen höyhenpallero, niin pieni ja niin pitkän pyrstön omaava. Mietin aina, miksi se pyrstö on niin pitkä:))
Olisikohan siksi, että pystyy paremmin tasapainottelemaan puiden latvoissa… Kiitos, Manteli.
Tuo ensimmäinen kuva on järisyttävän kaunis!
Kiitos, Piiapauliina. MInulla oli onni tavata hänet sopivassa valaistuksessa.