- Hei sinä siellä! Pähkinät on loppu.
Aamupalan aika.
- Kiitos!
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| uuvana artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| KooTee artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| aimarii artikkeliin Melkein kevät! | |
| Ina artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| Tarja artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| Amalia artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! | |
| irma artikkeliin Melkein kevät! |
irmankuvia@gmail.com
muistuttaa itseään kuvaansa enemmän
(Juice Leskinen: Iltaisin, kun veneet tulevat kotiin)Jos metsään menet kulkemaan
ja olet kuin et oliskaan,
voit nähdä siellä kummaiset,
näet
myyrän mustan multaisen
ja
keijuperhon kultaisen
ja peikotkin niin pienet
kuin pienet ukonsienet.
Ja muutakin näet kummaista,
näet ukonkin niin kummaisen,
niin kummallisen kummaisen
niin ettei sitä sellaista
niin kummallista olekaan.
(Kirsi Kunnas: Puupuu ja käpypoika)
Pöllö puussa töllöttää,
kun myyrä kömpii mökistään.
Isäpöllö kutsuu pikku pöllöjään
ja koko perhe puussa töllöttää
kun Mömmömyyrä kömpii mökistään.
Isäpöllö huutaa: huu hu-huu
ja koko perhe: huhuu, huhuu,
kun Mömmömyyrä kömpii mökistään
ja sanoo: Hyvää yötä, pöllöt, hyvää yötä!
Tyttöpöllö, poikapöllö,
äitipöllö, isäpöllö,
koko perhe vastaa: Hyvää yötä, huhuu.
Ja kuulee kuinka Mömmömyyrä
itseksensä puhuu:
Möksis möksis möksis möksis möksis...
(Kirsi Kunnas: Puupuu ja Käpypoika)
Ja Mömmömyyrän möksis on
kuin kömpiminen loputon:
On käytävää, on mentävää,
on tultavaa, on oltavaa,
on myyränkolo ja myyränolo.
Ja eipä olla möksiskään
vaikkei paljon nähdäkäään.
Ei olla möksiskään.
(Kirsi Kunnas: Puupuu ja Käpypoika)
Kaislaranta kahisee,
suviheinä suhisee,
rapakossa rahisee:
Kuka tulla tuhisee?
Mikä tuolla pilkistää?
Vesirotan pieni pää,
viikset vallan mutaisina,
rämpii jalat rutaisina
vanha Jaakko Vaakko Vesirotta.
Silmät vettä siristen,
nenä nuhaa tiristen,
tuhisten ja puhisten.
Ja sitten voi voi Vaivastus!
Ja atsii atsii aivastus!
(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)
Yö hiipii sukkasillaan
varpahillaan
kukkien luona nurmikolla
ja yli nurmikon
ja itkee rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Ja siili kyynelehtii
minkä ehtii
tunteissansa kuutamolla
- on hetki kuutamon -
ja istuu rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Kuu kulkee kultaisena
punaisena
ruusun lailla huumaavana
ja pienen karkelon
se tanssii rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Kuu tanssii pyöreänä
yönä tänä
kukkien luona nurmikolla,
se on niin vallaton
ja nauraa rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu siilin rakkain on.
(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
posket tehty puolukasta,
tukka naavatuppurasta,
silmät on siniset tähdet.
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
keinu kuusen kainalossa,
tuutu tuulen kartanossa,
sammuta siniset tähdet!
(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)

Pidä blogia WordPress.comissa.
Teeman Vigilance on tehnyt The Theme Foundry. Blogissa käytetyt kirjasimet.



No juu, eihän noin söpöä nappisilmää voi olla tottelematta
Ihana kuvasarja ja juttu!
Kiitos, Saila. Aina tottelen heiluhäntää.
Hyvässä paikassa sinulla lintulauta, pääset ihan aitoipaikalta seuraamaan. Maisemointikin kunnossa
Mukava kuvasarja ja kyllä kurre osaa lisää pyytää
Tämä lintulauta on oikeastaan vain kurrea varten. Hän rapistelee ulkoseinää pitkin joka aamu ruokailemaan, yöpyy talon vintillä, jonne pääsee katon alta. Varsinainen isompi lintulauta tai ruokinta-automaatti on toisella puolen taloa pihapuiden välissä. Linnut pääsevät siten syömään oksien suojaan helposti. Kiitos, Tiitsa.
Herttaisia ovat kurretkin lintulaudalla, meillä ei ole tänä talvena vielä näkynytkään….
Veljeni talossa teki orava pesän jonnekin kattotiilien alle ja nakerteli siellä katonalusmuoveja niin, että syksyn sateet valuivat taloon sisälle eteisen katosta.
Tuli 1000 euron lasku siitä oravanpesästä. Vakuutus ei korvannut, kun oravaa ei katsota villieläimeksi! Veljeni ei siis ole kovin oravaystävällinen enää.
Meille ovat tervetulleita, kunhan ymmärtävät pysyä poissa kattotiilien alta…..
Aikamoisen vahingon on heiluhäntä tietämättään tehnyt. Tässä 50-luvun talossa saavat rauhassa pesiä jos haluavat, toistaiseksi tämä on käyttänyt vinttiä vaan yöpymiseen.
Jotkut tosiaan yrittää karkottaa oravat. En minäkään. Kun ruokaa on tarpeeksi, niin sitä riittää sekä linnuille että oraville. Mukavampi niin.
Sitäpaitsi oravien liikkumista on niin jännä katsoa. Ne on lihaksikkaita olentoja. Lihakset oikein helähtelee komeasti niiden mennessä puissa.
Kyllä oravat ovat tosiaan kauniita katsella ja mielellään niitä ruokkii talvella. Huonona käpyvuonna apu on ihan tarpeenkin.
Lintulautasi on viimesen päälle hyvässä paikassa. Mukavaa on varmasti seurata lintujen ja oravan touhuja noin läheltä.
Tämän pienen lintulaudan laitoin tähän ihan oravaa varten, vaikka käyvät siinä tirpatkin. Isompi lintulauta on toisella puolen taloa lähellä pihapuita, joihin linnut pääsevät suojaan. Näyttää orava käyvän sielläkin…
Kyllä onkin hienolla paikalla sun oravalautasi, hi!
Ihan tarkoituksella laitoin tuohon tupakeittiön ikkunalaudalle.
Hänpä ei kauheasti pelkää kun istuu ihan ikkunan takana. Meillä maalla käy myös orava ruonkintapaikalla, mutta se on aika arka otus.
Kyllä on kaunis turkki tuossa viimeisessä kuvassa.
Kyllä tämäkin arka on, ei vaan ilmeisesti näe minua ikkunan takaa. Vaikka käytin salamaa kuvatessa, ei reagoinut mitenkään.