Pajalla
27.01.2012
Terve! Eikös olekin hieno talvinen pakkaspäivä.
Käpyä tässä nakuttelen, käpytikka kun olen.
Nähdään taas!
6 kommenttia
jätä yksi →
-
Viimeisimmät kommentit
irma artikkeliin Melkein kevät! uuvana artikkeliin Melkein kevät! irma artikkeliin Melkein kevät! KooTee artikkeliin Melkein kevät! irma artikkeliin Melkein kevät! irma artikkeliin Melkein kevät! aimarii artikkeliin Melkein kevät! Ina artikkeliin Melkein kevät! irma artikkeliin Melkein kevät! Tarja artikkeliin Melkein kevät! irma artikkeliin Melkein kevät! Amalia artikkeliin Melkein kevät! irma artikkeliin Melkein kevät! irma artikkeliin Melkein kevät! irma artikkeliin Melkein kevät! -
Kurkistuksia irmankuviin 2.11.08 lähtien:
- 234,788
Sivut
posti
irmankuvia@gmail.com
Päivä päivältä
muistuttaa itseään kuvaansa enemmän
(Juice Leskinen: Iltaisin, kun veneet tulevat kotiin)Kategoriat
Kummaiset
Jos metsään menet kulkemaan
ja olet kuin et oliskaan,
voit nähdä siellä kummaiset,
näet
myyrän mustan multaisen
ja
keijuperhon kultaisen
ja peikotkin niin pienet
kuin pienet ukonsienet.Ja muutakin näet kummaista,
näet ukonkin niin kummaisen,
niin kummallisen kummaisen
niin ettei sitä sellaista
niin kummallista olekaan.(Kirsi Kunnas: Puupuu ja käpypoika)
-
Uusimmat
Avaimia
aamu cinclus cinclus Cygnus cygnus dipper hiidenvuori huurre hyönteiset hämähäkki jäkälä järvi jää jäätyminen kanervakasvit keltasirkku kevät kiteet kivi koskikara kuusi käpytikka lappi laulujoutsen linnut lumi metsä mänty niinivesi nokisenkoski perhonen perhoset perhostoukka pohjois-norja rautalampi sammal siemenkasvit sieni sinitiainen strömstare sumu suo talvi tiaiset toukka vaajasalmi vesiLinkkejä/kasvit
Linkkejä/linnut
Linkkejä/luonto ja ympäristö
- ecologicalinternet
- ekoenergia
- ekofokus
- elämäonulkona
- energiapolitiikan harhakuvat
- forestinfo
- forests.org
- gmovapaa
- greenpeace
- ikimetsänystävät
- ikkunasuomenluontoon
- ilmasto.org
- ilmastoblogi
- kansallismaisema
- kevätseuranta
- kohtuusvaarassa
- looduskalender
- lumonet
- luonnonperintösäätiö
- luonnontieteellinen keskusmuseo
- luonnontila
- luontoportti
- luontotupa
- metsäblogi
- netcycler
- pelastetaansaimaannorppa
- peurakaira
- puidenkansa
- saananluonnonystävät
- salakaadotseis
- sepponet
- sokli
- suomen metsäluonto on vaarassa
- suomenluonnonsuojeluliitto
- suomenluontoblogit
- suot
- suurpedot
- tietoukanblogi
- tunturisusi
- värriö
- virtuaalisuo
- wildlynx
- wwf
Linkkejä/pikkuväkeä
Silmälläpidettäviä
- aikaantulppaanien
- ajatuksiaensimmäisestämaailmasta
- alfheim
- arnoya-ari
- arsmirjanuutinen
- avoinna
- backyardbeauties
- birdwatcher
- ekokuvia
- eläkeläinen
- elisankuvat
- haloefekti
- harakka
- hullukaalisalaattia
- iineksenkuvat
- isopeikko
- juoni
- kameravene
- kaupunkikuviakännykällä
- kooteenkuvajaisia
- kuvahavainnot
- kuvamaailmani
- kuvatulva
- leppävirta
- liisankuvat
- luonnonrauhaa
- luontokuvat
- luontokuvaus
- merkintöjämelukylästä
- nettikahvila
- nurkanluontokuvat
- Oh-show-tah hoi-ne-ne
- ollikorhonen
- parallellines
- pekanblogi
- photocombiblog
- pollensuuretsaappaat
- pukinparranblogi
- risusydän
- saaripalsta
- sakari
- suomalainenkuvakirja
- taikkamaar
- tarkennuspiste
- taviokuurna
- themarvelousinnature
- tiitsankuvablogi
- turskatynnyri
- tuulenhuminaa
- tuulennontupa
- tuuliviiri
- uuvana
- vaiheinen
- valokinkiteet
- valokuvauksia
- vaskooli
- wiltterinvalokuvat
Pöllöt
Pöllö puussa töllöttää,
kun myyrä kömpii mökistään.
Isäpöllö kutsuu pikku pöllöjään
ja koko perhe puussa töllöttää
kun Mömmömyyrä kömpii mökistään.
Isäpöllö huutaa: huu hu-huu
ja koko perhe: huhuu, huhuu,
kun Mömmömyyrä kömpii mökistään
ja sanoo: Hyvää yötä, pöllöt, hyvää yötä!
Tyttöpöllö, poikapöllö,
äitipöllö, isäpöllö,
koko perhe vastaa: Hyvää yötä, huhuu.
Ja kuulee kuinka Mömmömyyrä
itseksensä puhuu:
Möksis möksis möksis möksis möksis...(Kirsi Kunnas: Puupuu ja Käpypoika)
Mömmömyyrän möksis
Ja Mömmömyyrän möksis on
kuin kömpiminen loputon:
On käytävää, on mentävää,
on tultavaa, on oltavaa,
on myyränkolo ja myyränolo.
Ja eipä olla möksiskään
vaikkei paljon nähdäkäään.
Ei olla möksiskään.(Kirsi Kunnas: Puupuu ja Käpypoika)
Vanha vesirotta
Kaislaranta kahisee,
suviheinä suhisee,
rapakossa rahisee:
Kuka tulla tuhisee?
Mikä tuolla pilkistää?
Vesirotan pieni pää,
viikset vallan mutaisina,
rämpii jalat rutaisina
vanha Jaakko Vaakko Vesirotta.
Silmät vettä siristen,
nenä nuhaa tiristen,
tuhisten ja puhisten.
Ja sitten voi voi Vaivastus!
Ja atsii atsii aivastus!(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)
Siilin kuutamo
Yö hiipii sukkasillaan
varpahillaan
kukkien luona nurmikolla
ja yli nurmikon
ja itkee rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Ja siili kyynelehtii
minkä ehtii
tunteissansa kuutamolla
- on hetki kuutamon -
ja istuu rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Kuu kulkee kultaisena
punaisena
ruusun lailla huumaavana
ja pienen karkelon
se tanssii rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu kaikkein kaunein on.
Kuu tanssii pyöreänä
yönä tänä
kukkien luona nurmikolla,
se on niin vallaton
ja nauraa rannalla kaislikossa.
Kaislikossa
kuu siilin rakkain on.(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)
Tiitiäisen tuutulaulu
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
posket tehty puolukasta,
tukka naavatuppurasta,
silmät on siniset tähdet.
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
keinu kuusen kainalossa,
tuutu tuulen kartanossa,
sammuta siniset tähdet!(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu)
aiheita
Kiitos Teija!
kiitos piia ja THK!
kiitos kaarnikka!
kiitos taviokuurna!
kiitos hanna!
Kiitos Valokki!
Kiitos Mayo!
Kiitos Elisa
Kiitos Harakka
Arkistot
kirjaudu
Pidä blogia WordPress.comissa.
Teeman Vigilance on tehnyt The Theme Foundry. Blogissa käytetyt kirjasimet.
Taas huikean kauniita kuvia! Kiitos Irma.
Kuvausolosuhteet olivat tällä kertaa suosiolliset… Kiitos, Anja.
Syötävää on saatava, että tarkenee tuolla pakkasessa. Näitä aurinkoisia kuvia katsoessa tulee aivan keväinen olo.
Aurinko on jo kiivennyt huomattavasti ylemmäksi ja tekee pidemmän ‘päivätyön’. Kevättä kohti mennään vauhdilla, mutta kyllä nämä hienot pakkaspäivätkin kuuluvat vuodenkiertoomme. Pimeän syksyn jälkeen tuntuu, ettei tästä valosta saa nyt millään tarpeekseen.
Monet tikan pajat näyttävät siltä että ne ovat olleet kauan asuttuja ja käytössä jo pitkään, ja tulee mieleen että niillä on varmaan oma historia ja perinne, omat spesifit tikkakäyttäjät. Jospa ne vaikka siirtyvätkin tikkaisältä pojalle ja tikkaäidiltä tyttärelle? Kukapas sen tietää. Tikoilla on pajoissa tavallaan oma kulttuurimaisemansa.
Monet sähköpylväät (ennen myös puhelinpylväät, nehän on jo enimmäkseen kerätty pois) ovat tikoille mieluisia pajapaikkoja. Ihan vakipaikkoja tiedän ihan pihapiirissäni useitakin, niin puissa kuin pylväissäkin. Uskon myös, että ovat periytyviä.