Tämä on hurjan hieno teos! Muistan vielä, kun ensimmäistä kertaa näin sen, oli pakko mennä lähemmäksi katsomaan, onko siellä oikeasti joku hullu roikkumassa. Vaikka eihän sitä pääse lähelle kuin talvella tai veneellä, kun se roikkuu sillan alla.
Joo, on se ihan elävän näköinen. Kyllä sitä muutkin kuvasivat. Siitä Tiimiakatemialaisten kotakahvilasta saa muuten hyvää pannukahvia. Tyttäreni suosituksesta kävin kupin hörppäämässä.
Tällainen perinteinen kylätie: iso nousu, liukasteltu liukkaksi, ei hiekkaa, ja kun vedon pito loppui niin auto liukui jarrut pohjassa mäkeä alas. Siinä sitten parin metrin levyisellä tiellä oltiin poikittain. Eihän siitä pääse pois kuin ojan kautta 8)
ATToivanen, asun pienen hiekkatien varrella, tuttu tilanne. Iljanteisella kelillä lumen sulettua jäisellä tiellä saa kyllä ajella kieli keskellä suuta. Ei pidä minkään valtakunnan nastat. No, hyvä puoli asiassa on, ettei vauhti yleensä ole kova, joten laskeutuminen ojan pohjalle on aika pehmeä… Kerran olen alamäessä onnistunut tien penkkaan liukumaan, kun vastaan tuli toinen auto.
irman kuvia 
Tämä on hurjan hieno teos! Muistan vielä, kun ensimmäistä kertaa näin sen, oli pakko mennä lähemmäksi katsomaan, onko siellä oikeasti joku hullu roikkumassa. Vaikka eihän sitä pääse lähelle kuin talvella tai veneellä, kun se roikkuu sillan alla.
Joo, on se ihan elävän näköinen. Kyllä sitä muutkin kuvasivat. Siitä Tiimiakatemialaisten kotakahvilasta saa muuten hyvää pannukahvia. Tyttäreni suosituksesta kävin kupin hörppäämässä.
Heh heh, illan parhaat naurut – ”kahden ojaan ajon”-päivän jälkeen 8)
Nauru pidentää ikää. Mitenkäs ojaan jouduit?
Kyllä olisi paksunahkainen ukko, jos oikea olisi!
Tällainen perinteinen kylätie: iso nousu, liukasteltu liukkaksi, ei hiekkaa, ja kun vedon pito loppui niin auto liukui jarrut pohjassa mäkeä alas. Siinä sitten parin metrin levyisellä tiellä oltiin poikittain. Eihän siitä pääse pois kuin ojan kautta 8)
Nämä sillan alla riippuvat ovat aika hauskoja taideteoksia, jos emme olisi kesällä etukäteen tieneet näistä niin olisi ehkä jääneet näkemättä.
ATToivanen, asun pienen hiekkatien varrella, tuttu tilanne. Iljanteisella kelillä lumen sulettua jäisellä tiellä saa kyllä ajella kieli keskellä suuta. Ei pidä minkään valtakunnan nastat. No, hyvä puoli asiassa on, ettei vauhti yleensä ole kova, joten laskeutuminen ojan pohjalle on aika pehmeä… Kerran olen alamäessä onnistunut tien penkkaan liukumaan, kun vastaan tuli toinen auto.