Pelottaa

pelokas-jakala

iso kamala koura lähestyy uhkaavasti enkä minä poloinen pääse karkuun… kohta se nappaa nenästä…

Advertisements

11 kommenttia artikkeliin ”Pelottaa

  1. Siis, mä vaan ihmettelen sun taitojasi täällä, että miten ihmeessä sä onnistut saamaan noin selkeitä lähikuvia, yms.

    Sulla on varmaan kaikki mahdoliset putket…?

  2. Ei oikein keksi tarpeeksi hyviä sanoja näitä kuvia katsellessa, mutta ovat aivan erikoisen uskomattomia kuvia 🙂

  3. Tulin taas herkuttelemaan 🙂
    Olen käynyt täällä ennenkin. Olen pieni vikkelä lintu, jonka höyhenien alle on kätkeytynyt ihan tuttu tyyppi.

  4. Wiltteri, ilmentäisivätköhän jotenkin kuvaajan sielunelämää… olisi psykoanalyytikolle hommia.

    Selma, usko pois, ovat nämä olemassa. Mitään manipulaatiota ei ole käytetty, kuvattu vaan.

    Kuvanakkeli, hauska tutustua ihan uuteen lintulajiin, tuokohan lähestyvä kevät muitakin uusia lajeja tänne…

  5. Irma – kyllä kuvien nimieäminen kertoo ennen kaikkea kuvaajasta itsestään, toiveista ja peloista ja maailmankuvasta. Sinulla se on hyvin lämmin, kaunis, pienenkin huomaava, samalla napakka ja voimakas. –> kyökkipsykologiaa, ole hyvä! 🙂

  6. Ihana kuva, ja miten sinä olet keksinytkin tuon käden? Aivan käden näköinen – itselle vaan ei olisi tullut varmaan edes mieleen 😉

    Nämä sinun vesitippakuvat ovat kyllä sykähdyttäviä 🙂

  7. Hanna, kuvaan pitää ”ryömiä” sisälle, eläytyä sen elämään. Varsinkin ns. eläville kohteille (eläviähän nämä jäkälätkin ovat), kuten kaikenmaailman öttiäisille on jännä kuvitella vuorosanoja ja ajatuksia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s