Samanlaista pientä vinkunaa kuuluu täälläkin,ei tosin metsästä vaan naapurin vanhasta puutarhasta.Välillä sen kutsua noudatankin ja lienevät kuvausasentonikin väliin vähintään ”kuvauksellisia”.
Kaikille kiitokset kommenteistanne! Sunnuntaiaamu valkeni harmaana, mutta nyt näyttäisi jo vähän kirkastuvan. Päivällä pitää yrittää olla ulkosalla mahdollisimman paljon. Onneksi päivät pitenevät jo molemmista päistä vauhdilla, niin ehtii ulkoilla kameran kanssa myös viikolla ennen ja jälkeen töiden.
Hyvä että kuuntelit kutsua! Ei uskoisi, että tuollaistakin väriä voi löytää tähän aikaan lumen alta.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan – taisit etsiä värejä ehkä tietämättäsi, mutta jäkälät lukivat ajatuksesi.
Samanlaista pientä vinkunaa kuuluu täälläkin,ei tosin metsästä vaan naapurin vanhasta puutarhasta.Välillä sen kutsua noudatankin ja lienevät kuvausasentonikin väliin vähintään ”kuvauksellisia”.
Kutsua kannattaa kuunnella. Minullakin on pari jäkäläkuvaa, mutta punaista toisessa vain pieni piste.
Hieno kuva!
Pakkohan tuota oli totella ja hyvä niin, upea kuva tulikin!
Kaikille kiitokset kommenteistanne! Sunnuntaiaamu valkeni harmaana, mutta nyt näyttäisi jo vähän kirkastuvan. Päivällä pitää yrittää olla ulkosalla mahdollisimman paljon. Onneksi päivät pitenevät jo molemmista päistä vauhdilla, niin ehtii ulkoilla kameran kanssa myös viikolla ennen ja jälkeen töiden.
Kaunis on punareunainen jäkälä.
Itseänikin metsänreunassa kutsui samanmoiset jäkälät tänä aamuna, piti näpsäistä kuva…joka tosin ei ole ollenkaan näin upea 🙂
Jopas on hehkuva puna huulilla. Eihän tuommoista seireeniä voi jättää huomiotta, polvistua pitää.
Niiden kutsua kannattaa kyllä totella.
Eivät turhaan kutsu!
Nytkin sait noin ihanan kuvan, hieno!
Hanna, kävin katsomassa jäkäläsi. Miten niin ei muka upea…
Iines, punahuulet minullekin tuli näistä mieleen.
Harakka, kaikella on tarkoitus, iso tai pieni.