Iltalenkillä

kettu

Eilen illalla auringonlaskun jälkeen kulki pikku repolainen kotini ohi tietä pitkin. Otin ensin kuvan ikkunan läpi, sitten äkkiä ulos. Avatessani oven kääntyi kettu katsomaan. Jatkoi sitten rauhassa kulkuaan.

Mainokset

17 kommenttia artikkeliin ”Iltalenkillä

  1. On kiinnostavaa katsoa elinpiirisi eläinkantaa,poikkeaa melkoisesti täkäläisistä rusakoista ja fasaaneista.Toki kettuja on täälläkin nähty ihan asuintalojen pihapiirissä,ovat kai jo sellaisia ”kaupunkikettuja”.

  2. Kyllä tämäkin kettu on kastanut hännänpäänsä kermakirnuun, niin kuin kansansatu kertoo. – Kuvitella, että sinulla tulevat ketut kotiovelle kuvattavaksi.

  3. Tämä oli toinen kerta, kun kuvasin ketun kotipihalta. Se ensimmäinen kerta oli pihlajanmarjojen aikaan, sain silloin kuvaan (huonoon, kuten tämäkin) sekä ketun että pihlajan marjoineen. Usein näkee pellolla kettuja myyräjahdissa. Eivät ole kesyjä nämä maalaisketut, tämä vaan ei edes lisännyt vauhtiaan, vaikka näki kauhean ihmispedon tähtäilevän…

    Viime kesänä näin ikkunastani ilveksen kävelevän tiellä, mutta silloin en ehtinyt ottaa kuvaa. Mirrillä oli niin pitkä vetävä askel.

  4. it’s a beautiful picture. I never manage to grasp a sight of the foxes passing through, they are too quick, probably because they are scared, they run away like all kind creatures of the forest. thanks for the sharing.

  5. Finn, I saw this fox after sunset from my home window. He turned around to look at me, when I went out to take a picture. Then he walked peacefully away. Thanks for visiting here.

    Wiltteri, enemmän minäkin olen ketun jälkiä nähnyt kuin itse repolaisen. Autolla ajaessa olen aikaisemmin tällä pikkutiellä nähnyt ketun jonkun kerran.

  6. Niin piti vielä sanomani, että meillä oli yksi vuosi kettuperhe pihalla…pennut olivat tosi kesyjä, kävivät portailla ja söivät karviaismarjoja pensaista.

    Liikuttavia ja todella söpöjä 🙂

    Hevosia kun on ollut viime syksyyn asti, niin kaivoivat aina lantalaan kuoppia kevättalvella ja söivät ”herkkupötköjä” eli sarvikuonokkaan toukkia.

  7. Sullahan on nyt oikein hyvän onnen viikko. Kannattasko lotota? 8) Itse en ole repolaista livenä nähnyt muuten kuin auton valoissa.

  8. Oi, kaunis kettu! Onneksi ei säikähtänyt ja sait hienon kuvan.
    Kyllä täällä muittenkin pihoilla kaikkea liikkuu eikä yksin minulla. Hienoa.

  9. Hanna, mukavia muistoja sinulla ketuista. Sarvikuonokkaan toukan olen nähnyt vain kuvissa, taitaa olla aikamoinen pötkö.

    ATToivanen, lottoan silloin tällöin netin kautta useamman viikon ”kupongin” ja unohdan sen jälkeen koko jutun. On sinne silloin tällöin pikkusummia pelitilille tullut, se iso potti vielä jossain luuraa. Jatkuisikohan onni lauantaihin saakka…

    Kuvanakkeli, ihmettelin tosiaan tuota ketun käytöstä. Se vaikutti enemmän uteliaalta kuin pelokkaalta. Kääntyi mennessään kolme kertaa katsomaan taakseen, pysähtyen joka kerta paikalleen.

  10. Hienon näköinen kettu.
    Ja ihmeen rohkea oli, kun yleensähän kettu on aika arka eläin.
    Mutta sillä oli tutut paikat varmaan, ja aatteli, ettei suakaan tarvi pelätä.

  11. Harakka, ketun jälkiä on runsaasti kotini ympärillä. On myös jäniksien, ilvesten ja metsäkauriiden, pienemmistä kulkijoista puhumattakaan.

    P.S. Ketulla näyttää olevan ihan tarkka aikataulu. Ihan tasan samaan kellonaikaan kuin kuvaa ottaessani, juuri äsken, kulki kettu taas tietä pitkin, nyt vastakkaiseen suuntaan.

  12. Ihana! En ole koskaan nähnyt kettua ja harvoin näkee edes kuvia.

    Poikani näkin elämänsä ensimmäisen ketun vasta muutettuaan Helsinkiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s