Sateisena helatorstaina piti päästä metsään ja veden ääreen.
Varrella virran.
Metsän mörkö ja nuoriso.
Herkku.
Ukkoskuuron jälkeen. Käenkaali (ketunleipä).
Laulu kesälle.
-
Seuraa
Seurataan
Already have a WordPress.com account? Log in now.
irman kuvia 
Kiitos kauniista sadepäivän metsäretkestä 🙂 Oli mukavaa päästä mukaan näin hienojen kuvien mukana!
Sateen jäljet näkyvät männynrunkojen syvässä punaruskeassa. Ja voi mikä laulajan kuva: oodi keväälle! Kyllä on taas niin upea linnun kuva, että.
Upea laulu kesälle monella tapaa! Hienoja kuvia muutkin, upeasti ensimmäisessä kuvassa vesi heijastuu ja heijastaa vastarannan kallioita.
Kiitos kivasta retkestä, kauniita kaikkia juttuja matkalla olikin.
Toi viimenen vallan mainio laulaja, oikein laulaa sydämensä pohjasta!
Sade tosiaan tekee värit luonnossa voimakkaammiksi. Sirittäjiä lauleskeli lehtomaisessa osassa metsää runsaasti, samoin muita pikkulintuja, joista vain äänen kuuli puiden latvoista. Tämä osui vähän matalampaan pikku leppään.
Kiitos kaikille retkelle osallistuneille!
Tuota herkkua en ole koskaan maistanut, vaikka sienistä pidänkin!
Marjukka, eikä pidä keittämättä maistaakaan…
Me tähyilemme korvasieniä ensi viikonloppuna Hämeen metsissä… Komean näköinen yksilö, olikos sillä kavereita myös? Meinaan, että yhdestä sienestä ei paljon herkkua heru.
Ainut oli ja vauva vielä, tulitikun korkuinen. Jätin kasvamaan.
Harmi, kun tuo uusi avatar-kuvasi on noin pieni – utelias tietämään, mitä siinä tapahtuu…