Luonnollista kukintaa

ojakellukka

Kellot soivat keväälle, vai pitäisiköhän suosiolla jo sanoa, kesälle. Ojakellukka.

metsätähti

Ensimmäisen kevään kukkivan metsätähden tapasin myös eilen.

puna-ailakki

Kohta on taas puna-ailakkia pientareet punaisenaan. Kukkiikin sitten melkein koko kesän, kun alkuun pääsee.

sudenmarja

Luonnonmystiikkaa. Sudenmarjan kukka kuin marja.

Advertisements

20 kommenttia artikkeliin ”Luonnollista kukintaa

  1. Ihania!

    Siis minullahan on myös julkaisua odottava kellukan kuva, ja panen sen pramille, jos vaan ehdin, kun uutta kuvattavaa tunkee nyt ovista ja ikkunoista, ja tällä havaa ötökät tuntuvat vievän voiton huomiostani. Nytkin olen lähdössä päiväksi mökille siivoamaan ja ennen kaikkea kuvaamaan. Voipi olla että siivous jää…

  2. Täällä Helsingin lähiökylässä kukoistaa nyt voimakkaimmin voikukka,onhan toki puutarhoissa muutakin silmäniloa,sipulikukkien luomaa.Luonnonkukkien löytyminen on harvinaista herkkua.Ilmeisesti arvostat sitä 100% ympäristössäsi.

  3. Olen itsekin aloitellut eläkepäivien iloksi valokuvausta, ja siinä tulee seurattua muiden harrastajien tekemisiä etupäässä näissä blogeissa.
    Sinun kuvasi ovat ammattimaisen havainnollisia, tarkkoja ja teräviä siten että on myös syvyyttä.
    Toivotan hyvää jatkoa. On ollut suuri nautinto poiketa sivullasi.

  4. Iines, ötököitä kuvailisin minäkin nyt mielelläni, mutta kun ei tahdo aika riittää. Päivät menee töissä ja silloin ovat tietysti liikkeellä perhoset ynnä muut. Laitahan esille kellukkakuvasikin.

    Amalia, ei ihme, ettet ole huomannut sudenmarjan kukkaa. On sen verran huomaamaton.

    Finn, Nature is full of miracles.

    Marjukka, sudenmarjan kukkaa voisi erehtyä luulemaan marjaksikin.

    Kirsti, tälle blogille kelpuutan vain luonnonkukkia. Ne ovat paljon mielenkiintoisempia kuin viljellyt.

    Harakka, kiitos.

    Tia, aina kannattaa mennä metsään, harvoin sieltä tyhjin käsin (kortein) takaisin tulee.

    Hullukaali, nämä kukat on kuvattu erittäin lämpimältä, lammen rantaan laskevalta lehtomaiselta rinteeltä, jossa näytti kasvu olevan jo pidemmällä kuin muualla.

    Sulo, mielenkiintoinen harrastus on valokuvaus. Luonnontuntemuskin kasvaa samalla, jos luontoa kuvailee. Harrastelija olen kuvaamisessa. Jatkuvaa opettelua tämä on, mikä tekee asian vielä mielekkäämmäksi. Kiitos käynnistä ja kommentista.

  5. KooTee, en suinkaan hemmetistä, vaan osittain ”vanhasta muistista”, juontuen kouluaikaiseen herbaarion keräämiseen, osittain uteliaisuudesta, tutkimisesta. Apuna mm. Bo Mossbergin mahtava Suuri Pohjolan Kasvio. Ei nämä nimet ole mitään salaista tietoa.

  6. About that I could write a book… As a whole, I think humans are selfish and greedy and are destroying this planet. Of course there are many beautiful things humans have created. My greatest worry is, however, how people treat the nature and its wonderful creations. And each other, too.

  7. Finn, now when my children are grown-up and live around Finland in different towns, I’ve moved to live a simple life in a small house in the country. I grow my own vegetables (I’ve bee vegetarian over 30 years) and work part of the year in a flower garden about 30 km away. Once or twice a year I travel to Lapland and northern Norway with my friend. I live a happy and fulfiling life nowadays, that’s true.

  8. Vau! Siis mielestani ojakellukka voi paihittaa kauneudellaan jopa orkideat! ihana nimi myos; ojakellukka.
    Olin kokonaan unohtanut taman kasvin ja nyt toit minulle taas lapsuudenmuistoja mieleen… KIITOS!!

  9. S., lapsuusmuistot ovat usein ihan hyviä. Tai sitten muistaa enimmäkseen ne hyvät asiat. Kellukka on kiva kasvi, jotenkin sympaattinen, suurimmalle osalle ihmisistä todennäköisesti ”näkymätön”.

  10. Viehättävä hetki kukkastesi parissa. Kauniita.
    Miksiköhän minä en ole tavannut koskaan sudenmarjan kukkaa? Nyt mietin kuumeisesti, missä päin lähelläni kasvaisi edes sudenmarjaa. Lapsuudesta se on tuttu kasvi kylläkin, kuten myös kellukka. Aikanaan niitä jo kouluaikana herbaarioon keräilin.

  11. Aimarii, sudenmarjaa kasvaa ainakin täällä päin Savossa reheväkasvuisissa metsissä. Tämä kuvattu lammenrantarinteessä, jossa kasvaa leppää, haapaa ja koivua. Kukka on sen verran huomaamaton, että pitää oikein tarkkaan syynätä. Herbaariota minäkin keräsin oppikoulun ensimmäisinä kesinä. Vieläkin muistan ulkoa kasvien tieteellisiä nimiä tuolta ajalta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s