Metsän siipiveikkoja

mustikkalehtomittari

Sunnuntain metsäretken kuvasatoa lisää. Mustikkalehtomittareita oli lennossa joka puolella. Hennon vaaleanvihreä väri haalistuu nopeasti, näin luin Suomen luonto/Perhoset -kirjasta.

mustikkalehtomittari alta2

Alapuolen esittely.

metsämittari2

Toinen tuikitavallinen alkukesän lentelijä metsämittari. Sulkasarvista päätellen poika. Näitäkin metsässä runsaasti.

kukkakärpänen

Ei kesää ilman kukkakärpäsiä. Tässä metsäkurjenpolvella. Oikea turbomalli tuo imukärsä.

Advertisements

13 kommenttia artikkeliin ”Metsän siipiveikkoja

  1. Hienoja! Ihmettelin noita viiksiä, mutta se onkin pojan merkki siis. Ihmeellistä, en olisi tuotakaan tiennyt, enkä ole ennen edes nähnyt. Ensi kerralla tupaan kuononi kyllä lähemmäksi, kun näen perhosen 🙂

  2. Ylin kuva on utuisen tunnelmallinen, aivan ihana! On pitänyt kysyä jo monta kertaa: millaisella kalustolla kuvaat näitä makrokuvia?

  3. Uuna, perhoskirjasta luin, että ainakin tällä mittarilla pojalla on tuollaiset tuntosarvet, tytöllä ”tavalliset”.

    Taina, kamerani on Canon 400D, makrolinssinä Canon EF-S 60 mm f/2.8. Sen kanssa joutuu kyllä menemään aika lähelle kuvauskohdetta, mutta ei haittaa.

    Finn, the size of these creatures was about 2-3 cm. I met them in a forest. When you slow down your speed a little bit, you may see amazing things…

  4. Sinä se sitten jaksat konttailla 🙂 Pitäisi munkin joskus lähteä vaihteeksi makron kanssa liikkeelle. Tuo Canonin makro tekee muuten paljon parempaa jälkeä kuin minun Sigman 75mm makro, vaikka se himpun verran lähemmäksi tuokin kohteen.

  5. Mitkä ihmeen antennit tuolla perholla on päässään? Hassu näky. Sulla on tosiaan hyvä makro-objektiivi, nämäkin ihan huipputeräviä kuvia!

  6. Hauskan hienoja kuvia, kun itse ei nyt pääse metsään tai suolle on täällä sinulla kuvia mitä katsella.

  7. Voi jukrat, mitä kuvia taas olet ottanut!
    Mistä ihmeestä sä aina löydätkin noita perhosia ja surenkorentoja?
    Niin hienot perhoset hienoine viiksineen, kuin sulat päässään sillä yhelläkin.
    Sä osaat kyllä tosi hienosti kuvata!

  8. Hullukaali, makro on suunnilleen aina kamerassa näillä ”konttausreissuilla”. Makrokuvauksestakin voi tulla riippuvaiseksi…

    ATToivanen, jospa vaikka tyttöjen liikkeitä tutkailee, kun nämä sulkatutkaimet on nimenomaan näillä poikaperhosilla.

    Marilla (meinasin ensin kirjoittaa vanhasta muistista Iinuska), pitäähän pojilla antennit olla. Olen ollut kyllä ihan tyytyväinen tähän pikkumakroon.

    Tia, kiva kun käyt katselemassa.

    Harakka, en minä niitä löydä, ne tunkevat ihan väkisin kuvaan… Kiitos sinullekin.

  9. Kiva kun löysi nimen nyt tuolle ensimmäisten kuvien vihreälle mittarille. Joskus olen tuollaisia ihastellut mutta aina on jäänyt tutkimatta keitä he olivat. Vaikka eihän se nimi nyt niin olennainen ole itse kokemusta ole, sehän on vain ihmisten antama. Voisi ennemmin kai tässä miettiä että mikähän perhosen oma oikea nimi on? 😉

    1. Postaus olikin melkeinpä tasan vuosi sitten laitettu. Mutta samat perhoset joka vuosi lentelevät. Tuota vaaleavihreää varsinkin näkee metsässä paljon. Noin minäkin aina tuumailen, että ihmisen antamia vain ovat nimet, ja millä ne toisiaan kutsuvat…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s