Kesän luonnonkukkavalikoima alkaa olla parhaimmillaan. Niiden kuvaamiseen saisi kulumaan aikaa loputtomasti. Tässä muutama iltapäivän otos. Yleisin orkideamme maariankämmekkä esittäytyy ekana.
Valkolehdokki alkaa jo rupsahtaa. Oli viimeiset hetket kuvata kukat.
Tuoksuivat kuitenkin vielä hienosti.
Rentunruusut rehottavat.
Oikeasti maitohorsma on hieno mesikasvi. Myös muuta hyötykäyttöä horsmalla on, salaattina, teenä ym. Ja ennenkaikkea horsma on kaunis katsella.
Musta-apilan näkeminen on nykyään sattumankauppaa.
Kultakukkia. Kultapiiskun alkava kukinta antaa vihjettä kesän kääntymisestä loppua kohden. Vaikka omasta mielestäni paras kesä on vasta elokuussa.
Kihokeista ei tässä näy kukkia, mutta menkööt vielä lopuksi nekin. Niiden kasvupaikka oli niin yllättävä, etten tahtonut uskoa silmiäni: vanha sorakuoppa.
Saalista ainakin näkyi tulevan hyvin. Kihokin kukka on hyvin vaatimaton, pieni ja valkoinen. Oli vielä nupulla.
irman kuvia 
Näin taitaa olla, että musta apila on häviämässä. Kihokit muistan lapsuudesta, jolloin niitä löytyi kapulasillan kupeesta. Hyvät sunnuntaikukat!
Pakko kirjoittaa kommentti, vaikka kuvat ovatkin vajaasti latautuneet (se mokkulanpokkula)!
Voi mitä kuvapläjäyksiä taas pistit! Maariankämmekkää en ole nähnyt sitten lapsuuteni, jolloin sitä kasvoi yksi tai kaksi kappaletta eräässä tietyssä saaressa, ei muualla. Ja musta-apilaa en ole ikinä nähnyt. Ja nuo kihokit!
Ja tuon käen kuvankin ehdin nähdä latautuneena. Täälläkinpäin on kukkunut, mutta ei ilmaantunut näkösälle.
Maariankämmekkää ja ”rentunruusua” olen itsekin kuvaillut viimepäivinä
Ja olet oikeassa siitä, että kesän kukkaloisto on parhaimmillaan ja pienelläkin lenkillä saa aikaa
kulumaan vaikka kuinka, kun konttailee kameran kanssa kukkien tasolla 🙂
Aivan loistokkaat kuvat sinulta taas, täällä on aina ilo vierailla!
Sulo, yhden käden sormilla saa laskea kerrat, kun olen viime vuosina nähnyt musta-apilaa. Suollahan kihokkeja yleensä näkee ja siellä olen niitä aikaisemmin kuvannutkin. Tämä kuiva käytöstä poistettu sorakuoppa oli sentähden yllättävä kasvupaikka.
Iines, kiitos kun jaksoit ”vääntäytyä” visiitille, vaikka hermoja koettelikin (?). Katselehan joskus ojanpohjia, maariankämmekkää voi monasti bongata ihan auton ikkunastakin. Näkyvät vielä hyvin, kun ovat kuin pieniä lamppuja ruohon seassa. Käenhän näkee useinkin lennossa, mutta jos ei kuku mennessään, ei sitä välttämättä käeksi tajua.
Hanna, kävin katsomassa kukkakuvasi. Nyt on tosiaan kukkakuvaajalle ”saalista” tarjolla. Kiitos sinullekin kommentista.
Tuo luonnossa olevien kukkien määrä ja kauneus on aivan uskomaton. Taas täälläkin uusia tuttavuuksia, kuten tuo esim. musta-apila. Hienoja kuvia!
Kiitos Marjukka. Tahtovat vielä kukkia kaikki samaan aikaan. Kukinta on sitten pian ohi.
Kyllä on kauniita kukkia.
Tollasta mustaa apilaa en ole koskaan ennen nähnytkään.
Enkä myöskään kihokkia, se oli kaunis!
Kiitos taas hienoista kukkakuvista, paljon tulee uutta tietoa näiden myötä. Sinähän voisit vaikka kasvikirjan tehdä.
Harakka, musta-apila oli ennen paljon yleisempi kuin nykyään. Ennen vanhaan, kun oli vielä niittyjä ja laitumia, musta-apila oli yleisempi. Muutenkin se on Länsi-Suomessa harvinaisempi kuin idässä. Pienen hiekkatien penkalta tämän kuvasin.
Tia, kiitos. Kasvikirjoihin taitavat ottaa ammattilaisten kuvia…