Silmälläpidettävä laji

punarinta metsässä2

on metsään jalkautuva ihminen. Monet silmäparit seuraavat liikkeitäsi.

punarinta

Kuusikossa kuulee kesällä punarinnan tsikitystä useammin kuin siitä saa näköhavainnon.

metsäkana

Joku kanakin saattaa metsässä sinua pitää silmällä.

metsäkana2

Ja toinenkin…

linnunpoikanen

Myös pienemmät linnunalut osaavat tarkkailla ympäristöään tarkasti. Vaaran, eli sinut, nähdessään lennähtävät pikku siivillään vähän kauemmaksi.

Advertisements

11 kommenttia artikkeliin ”Silmälläpidettävä laji

  1. Sinä olet nopeampi näitä seuraajia kuvaamaan kuin minä joka kuulen vain ääniä ja näen viuh joku lensi ohitse. Hauskoja ovat nämä pikkuiset ja vähän isommat ystävämme. Vaara vaani ja täytyy olla varovainen.

  2. Olet kyllä taitava kuvaamaan näitä tarkkailijotakin.
    Jos mä vilauksen näkisin jostain linnusta, jossain puskassa, niinkuin nyt sinä olit nähnyt, esim. tosta kanalinmnusta.
    Niin kun ottaisin kameran esiin, niin lintua ei olisikaan enää missään!
    Kerro mulle salaisuutesi, onko se vaan, että pitää kulkea kamera kokoajan valmiina, ja silmät auki ja hiljaa, niin hiirehiljaa kulkea, ettei oksakaan katkea jalan alla?

  3. Tia ja harakka, ei ole kysymys nopeudesta, vaan ennemminkin rauhallisuudesta. Jos kuulen vaikkapa linnun ääntelyä, pysähdyn ja yritän paikallistaa linnun olinpaikan. Useimmiten jään paikalleni odottamaan, koska lintu liikkuu metsässä ja voi hyvällä onnella tulla johonkin läheiseen puuhun, kuten kuvan punarinta. Tai sitten ei. Joskus taas lähden hissukseen ääntä kohti, pysähtelen välillä ja kuuntelen. Kamera on yleensä valmiina, en ala sitä mistään repusta kaivelemaan. Näitä ”kanoja” seurasin vähän matkaa, nehän lentävät vain kymmenisen metriä eteepäin ja jäävät puuhun tai maahan. Nämä lähtivät lentoon ihan jalkojeni juuresta ja pölähtivät läheisiin puihin. Sieltä sitten pitivät minua silmällä. Kun tulin liian lähelle, lensivät taas vähän kauemmaksi.

    Yksi juttu vielä. Jos mukana on toinen silmälläpidettävän lajin edustaja, tulee tämän kanssa höpötettyä kulkiessa, jolloin huomio menee luonnon tarkkailusta pois. Ja tietysti samalla säikyttää puheella kaikki tarkkailijat kauas. Joten kannattaa kulkea yksin metsässä.

  4. Itse olen työskennellyt metsässä koko kuluvan kesän ja on siis ollut mukavaa, kun on voinut työn ohessa seurailla näiden ”kananpoikien” kasvua pienestä sulkapallosta emon kokoisiksi aikuisiksi. Tietysti monia muitakin luonnon merkkejä on tullut nähtyä metsässä samoillessa. Ja metsään kun lähtee, niin kameraa ei yleensä kannata säilyttää repun pohjalla 🙂

  5. Hyvä oivallus! Me luulemme menevämme metsään tarkkailemaan lintuja ja muita asukkeja, mutta toisinpäin asiat tosiaan ovat. Hienoja kuvia taas, myös edellisessä postauksessa 🙂

  6. Tapiohan sopii sitten sinulle hyvin nimeksi, kun metsässä työskentelet. Metsässä voi tosiaan takuulla joskus yllättyä, joten kamera aina valmiina.

    Uuna, olen lähdössä tarkkailtavaksi mustikkametsään. Kamera mukaan tietysti.

  7. oho. vähän myöhässä katselen blogiasi. olin itse vuorokauden melomassa. onko tuo metsäkäna riekko? ei se metsolta tai teeriltäkään näytä ja pyylläkin on lyhyempi kaula?

    petri

  8. En ole ihan varma, mikä kana on. Oletin ilman muuta, että on teeri. Näitä oli kaksi rantametsikössä. Arvelin niiden olevan vielä nuoria lintuja, kun eivät olleet kovin arkoja. Mahtaakohan täällä pohjoisessa Savossa riekkoja yleisesti ollakaan…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s