Pikku Repolainen mustikkametsässä

ketunpentu11

Onpa täällä paljon mustikoita. Kyllähän nekin ihan hyviä on, mutta koska minä olen Suuri Metsästäjä, etsinpä jotain ravitsevampaa. Kerätkööt tuo mummeli marjoja.

ketunpentu10

Etkö muka usko, että osaan metsästää?

ketunpentu9

Kato nyt, ensin otetaan vauhtia…

ketunpentu8

Otetaan julma ilme ja vielä lisää vauhtia… Eihän isi tainnut ihan näin tehdä, kun opetti metsästyksen alkeita.

ketunpentu7

Ensin piti kuulostella hissukseen ja sitten hypätä päälle, niinhän se meni. Tuossapa on jotain mielenkiintoista…

ketunpentu6

Pitääpä tutkia lähemmin…

ketunpentu5

Täällä on varmaan jotain ketulle sopivaa ruokaa…

ketunpentu4

Auts! Sehän pisti minua.

ketunpentu3

Minä en kyllä ala mittään. Menen kottiin. Äidillä on aina herkullisia myyriä tarjolla.

ketunpentu2

Heihei, minä menen nyt. Jatkahan sinä mustikoiden poimintaa. Ehkäpä nähdään vielä!

ketunpentu

Ai että yksi kuva vielä. No ota sitten äkkiä. Nälkä ja sattuu nenään.

Olin eilen mustikassa. Siellä odotteli kurkiperhe. Poikaset, isoja jo, söivät mustikoita. Vanhemmat komensivat ne pois, kun tulin metsään.

Kun olin kerännyt mustikoita viitisen minuuttia, kuulin takaani rapinaa. Ketunpoikanenhan se siinä. Ihan oikeasti sai jonkin pienen eläimen kiinni sillä hetkellä. Kamera minulla oli ketun takana puun juurella. Sanoin pennulle, että odotahan vähän aikaa, kun otan kameran ja sinusta kuvan. Kiersin kameran luo, kettu ei tuntunut piittaavan minusta ihmeemmin, vilkaisi vaan välillä. Pikkuinen oli niin innoissaan ensimmäisestä saaliistaan, että jatkoi metsästystä. Utelias kun on, työnsi nenänsä maassa olevaan ampiaispesään.

Mainokset

21 kommenttia artikkeliin ”Pikku Repolainen mustikkametsässä

  1. Aivan uskomaton kuvasarja, ilman mitään piilokojua tms… Tästä voi ottaa opiksi, että pidä aina kamera mukanasi…

    -wiltteri-

  2. Rohkea ketunpentu ja onnekas marjastaja kohtasivat. Upeaa! Itse en ole koskaan nähnyt kettua luonnossa kulkiessa.

  3. Ei voi muuta kuin ihailla hienoa kohtaamista! Naapurijärven saarissa ei näkynyt mustikkaa, mutta en ole oikein innokas menemään mantereen metsään näillä itikoilla. Mutta katsotaan kun tästä aamukahvipöydästä pääsee pitemmälle…

  4. Wiltteri, aika uskomaton oli tämä tapaaminenkin. Pikku ketun täytyi tulla perässäni metsässä, koska en sitä havainnut, ennen kuin rapisteli varvikossa takanani.

    Sulo, toivottavasti oppii pian pelkäämään ihmistä, ainoaa luonnossa liikkuvaa petoa.

    Liisa, yksi kettuperhe pesi tänä kesänä parinsadan metrin päässä kotoani, kivilouhikossa. Ikkunasta näin, kun aikuinen kettu kulki hiekkatietä ja peltoa pitkin hämäräaikaan. Monasti olen pellolla nähnyt ketun hyppäävän ja nappaavan myyrän. Mielestäni näitä ei olisi syytä lainkaan metsästää.

    ATToivanen, ei tarvitse kauan olla itikoitten ruokana mustikanpoimintareissulla. Sankko on täynnä yhdessä hujauksessa. Mustikoita on paljon ja ovat isoja. Nyt kaikki kynnellekykenevät kipinkapin metsään hakemaan terveellistä ja ilmaista herkkumarjaa. Päihittävät tullen mennen tehoviljellyt mansikat…

  5. Nyt oli niin hieno kuvasarja, etten oikein sanotuksi saa!!!
    Hauskat tekstitkin olet keksinyt, tämä oli tosi hieno!

  6. Voi miten upea kuvasarja ketunpojasta1
    Mä en osaa sanoa mitään, meni kieli solmuun näin hienosta postauksesta multakin, niinkuin Uunaltakin!
    Sä tarvitsisit kyllä tästä jonkun palkinnon!
    Kiitos!

  7. Uuna, voisit tehdä vaikka runon… Kiitos.

    Harakka, palkintohan on jo tässä: että sain kuvata tämän hurmaavan pienen metsän asukkaan.

  8. Jokohan tänä kesänä olisi karhun vuoro… Vuosi sitten kulki puolen kilometrin päässä, jäljet vain ehdin nähdä.

    Petri, en enkeli, vaan vaaraton mummeli. Eivät ymmärrä pelätä nuo metsän asukit…

  9. Olet kyllä onnen tyttö, kun olet saanut noin upeita kuvia. No ehkä sillä taidollakin on jotain tekemistä asian kassa 🙂

  10. Kyllä minä laittaisin nämä kuvat ihan pikku ketun ansioksi. Sehän suorastaan pyysi tulla kuvatuksi… Kiitos kommenteista, Petri ja Amalia.

  11. Kiitos sampsapellervo. Ketun näkemiseltä et voi välttyä millään. Odota vaan. Aamuin ja illoin varmimmin sen näkee.

  12. Nyt tulee myöhäiset kiitokset ja kehut hienosta kettublogistasi! En usko, että 8 vuotta sitten olisin tarinaasi huomannut. Oikein mainio!! Kannattaa käydä mustikassa.

    1. Kiitos. Tuo oli ikimuistettava tapaaminen. Pikku Repolainen niin luottavainen vielä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s