Amiraalia jo muutaman päivän odottelinkin. Tulihan tämä komistus lopultakin. Pelto-ohdakkeen mesi maistui tälle, toiselle kasvimaani mäkimeiramien nektari.
Aika karvainen selkä on amiraalilla.
Tämä viihtyi koko päivän mäkimeiramin kukissa. On muuten sellainen kasvi, joka kannattaa laittaa pihalleen kasvamaan, jos toivoo perhosia ja pörriäisiä vierailulle. On monivuotinen ja talvehtii sataprosenttisesti. Leviääkin ihan itsestään. Minulla tätä kasvaa nykyään noin kymmenen neliön alalla. Aikanaan kasvatin ensimmäiset taimet siemenestä.
Pirtelö maistuu.
irman kuvia 
Tuo ”karvaselkäkuva” on aivan upea. Täytyykin alkaa metsästää mäkimeiramia pihalle… Ei tarvitsisi lähteä merta edemmäs kalaan – siis perhosia metsästämään.
Hauska kuva tuo karvaselkäinen. On kai sitä alettava kasvattamaan erilaisia kasveja jospa niillä saisi perhosia houkuteltua, tai sitten ei 🙂 Tuntuu että hiukankin kun lähelle pääsen vaikka kuinka hiivin pyrähtävät muualle eikä kuvia saa.
Mari ja tia, perhosia kannattaa kuvailla eri puolilta, voi tulla yllätyksiä… Amiraali tarvitsee ”turkin” varmaan siksi, että joutuu vaellusmatkallaan lentämään korkealla viileässä ilmanalassa.
Mäkimeirami (Origanum vulgare) kasvaa kasvioni mukaan myös luonnonvaraisena Lounais-Suomen rannikolla. Sanotaan kuivattuna oreganoksi. Oreganoksi sanotaan kylläkin myös monia muita sukulaiskasveja. Lehtiä ja kukkia voi kuivata mausteeksi ja teeksi, tuoksuvat ulkonakin hyvin. Kukissa on kuivattunakin voimakkain aromi. Varret puutuvat kesän mittaan, joten niitä on helppo kerätä kimpuiksi vaikka keittiön katosta riippumaan.
Onhan se komea! Täällä vielä odotellaan kärsimättömänä. Olen samaa mieltä – karvaselkäkuva on hauska otos 8)
Hienoja perhosia ja hyviä yksityiskohtia näkyville.
Amiraali perhonen on kaunis, ja ihanan pehmosen näköinen, ihan silittää mieli tekisi.
Mä tänään taas yhden perhosen perässä menin, mutta lensikin naapurin puolelle, mun kiusakseni!
Mahtavia perhoskuvia olet taas saanut. Tällä hetkellä näkee paljon perhosia, jopa omassa pihassa. Minulla on valkoinen daalia, joka vetää erilaisia perhosia. Neitoperhoa olen jo odotellut, se on yksi ihailemiani.
ATToivanen, toivotaan että ilmaantuu amiraali sinnekin.
Taija, kiitos.
Harakka, kai sinä lentää osaat. Olisit painellut perässä…
Ilopisara, juuri oli mäkimeiramissa äsken keisarinviitta, mutta ehti häipyä kameraa hakiessani. Neitoperhoa ei ole täälläkään näkynyt.
Kolmannen kuvan perhosen siipien varjopuolella on naisen kasvot, jännää.
Hienoja kuvia taas!
Niinpäs onkin! Monalisamainen vino hymykin. Kaikki sinä huomaatkin, Uuna.