Aamuvoimistelua.
Jospa minäkin tästä sitten vääntäydyn liikkeelle.
Aah! Mikä aromi!
Ei hassumpaa voimajuomaa.
Maistanpa minäkin tätä helminukkajäkkärää.
Peräpeili.
Lutunen lude. Nymfi vielä.
Huipulla.
Aamuvoimistelun jälkeen jalka nousee vetreästi.
- kommentti
- Bloggaa uudelleen
-
Tilaa
Tilattu
Already have a WordPress.com account? Log in now.
irman kuvia 
Tosi loistava peräpeili. Oletko ehta savolainen(kun heillä on tuo sana hallussa), on niin sattuvat kirjoitukset kuvissa.
aamuvoimistelu nauratti 😉
Kukkasten luona vierailijoiden kirjo on laaja. Osittain kummallista pikkuväkeä, mutta tuleepa tutuksi upeita kuviasi katsellessa.
Tarja, suurimman osan elämästäni olen eri puolilla Savoa asunut, syntymässä kävin Etelä-Savossa. Väliin mahtuu nuoruuden harharetkiä kotimaassa ja ulkomailla opiskelujen ja töiden perässä.
Petri, taas piteni elämäsi ainakin minuutilla.
Aimarii, kukkakärpäsiäkin on satoja lajeja, puhumattakaan muista kärpäsistä ja öttiäisistä. Ei ainakaan kuvausaiheet ihan heti lopu…
Peilaava peräsin ja lentävät siivet 🙂
Hienoja kuvia!
”Kyllä maailma on ihmeellinen!” Kuinka moni edes huomaa, mitä tuolla ruohonjuuritasolla tapahtuu?
Sinulla Irma on se taito kulkea juuri siellä.
Noita siivekkäiden silmiä ihmettelen. Varsinkin tuon kukkakärpäsen mahtavat mollukat 😉
Kyllä on taas niin hienoja kuvia.
Peräpeili oli mahtavan kaunis ja hienot värit.
Joku puhui, että leppäkerttuja on vähän tänä kesänä, ja itekkin aloin miettimään, niin yhden ainoan olen itekkin vaan nähnyt, mutta sinä kuitenkin olet nähnyt ainakin yhden leppäkertun myös.
Hienot kuvat!
Uuna, tarkkaan katsottuna taidan peilata itse tuosta peilistä…
Ilopisara, se pohjaton uteliaisuus…
Harakka, leppäkerttuja on paljon! Olen seurannut tänä kesänä kasvimaallani niiden kehittymistä toukasta kotelon kautta aikuiseksi. Mielenkiintoista. Tämä kuvassa oleva on hyvin pieni viisipistepirkko.
Hyvin erikoisia kuvia olet saanut aikaan. Pikkuötökät hienoine väreineen ja moninaisuuksineen ovat aina hienoja.
Nuo leppiskuvat ovat minun makuuni tästä kuvaryppäästä!
Edelleen vilkasta hyörinää siellä, nauratti tuo peräpeili 😉
Hieno tuo ”perskärpänen” ja vakuutaavaa ötökkäkuvausta tietenkin.
Kiitos kaikille kommenteista.
How much you have approached these little creatures! I hope your pictures find their way to becoming a book. I live in a city and these pictures of nature help me rest. And my imagination grows, as if I followed somehow.
Finn, I’m glad to hear that you enjoy these pictures. But I don’t know about a book… there are so many professional photographers who take much better nature photos. Thanks, anyway.
Kirjoja on niin monenlaisia ja nämä sinun kuvat ovat kyllä julkaisemisen arvoisia. Hyvät kuvat ja sattuvat tekstit, minä ainakin ottaisin kirjahyllyyni tällaisen kuvakirjan.
Ihanat kuvat ja ihanat tekstit 🙂 Saipi aamuhymyn huulille 🙂
Aamuvoimistelu ja peräpeili ovat ihan huiput!
Hieno kuva sarja! Tossahan olis ideaa: maisemakuvausta raatokärpäsen perspeilistä 8) Pääsetkö muuten niin lähelle, että näkis kärppäsen silmän verkkomaisen rakenteen?
Hahaa… mä en yhtään lukenut tuota kuvatekstiä ja ajattelin heti että mitäs se leppis tuossa voimistelee 😀
Hienot värit tuossa peräpeilissä.
Huh, huh, onpa upeita laukauksia, ihan hengästyttää! Olet kyllä päässyt ötököiden kanssa sinuiksi, kun antavat kuvata noin läheltä… Peräpeili oli kuin kiillotettu, melkein pystyin näkemään kuvasi siinä!
Tarja, kiitos rohkaisevista sanoista. Itseluottamus ei ole koskaan ollut vahvimpia puoliani…
Hanna, hymyä ei ole maailmassa koskaan liikaa. Kiitos.
ATToivanen, olen ottanut verkkosilmistä lähikuvia, kyllä onnistuu. En ole tainnut laittaa tänne – vielä.
Taija, siis sama mielikuva sinullekin tuli leppiksestä. Kiiltokärpäsellä on tosiaan komeat värit.
Marilla, tuntuu siltä, että syksyä kohden kaikki öttiäiset ovat luottavaisempia, niillä on varmaan niin tiukka aikataulu tankkauksen kanssa, etteivät juurikaan kiinnitä huomiota vieressä töllistelevään jättiläiseen. Silmäsi näkevät aivan oikein, kyllä minä siellä luuraan jossain kärpäsen p:eessä…
Riemastuttava sarja, kiitos tästä, Irma! Tuo ensimmäinen pieni käsilläseisoja on ehdottomasti taitavin koko poppoosta.
Ole hyvä vaan, Iines. Niin minustakin.
Ovatpa upeita! Avarrat kuvillasi maailmaani. Kiitos!
Liisa, kiitos itsellesi.
Leppäkerttukuvia etsiessäni osui silmiini tuo ylimmäinen aivan ihana leppiskuva. Ja mitä muita upeita kuvia täältä löysinkään!
Tuo leppiskuva on minunkin lemppareitani. Kuvasin viisipistepirkkoa kauan sen kiipeillessä punahatulla. Kiitos palautteesta, Pirkkoinkeri.