Arktinen hedelmä

mesimarjan kukan nuppu

Ennen hedelmää täytyy tietysti olla kukka. Tässä nupulla.

mesimarjan kukka6

Pikkuhiljaa avautuu…

mesimarjan kukka3

Pörriäisiä aletaan jo odotella.

mesimarjan kukka7

Kuin ruusunkukka. Ruusukasveihinhan mesimarja kuuluukin.

mesimarjan kukka10

Siellä missä mesimarja viihtyy, se levittäytyy isommallekin alalle.

mesimarjan kukka2

Auki.

mesimarjan raakile

Herkkumarja kypsymässä.

mesimarja4

Vielä vähän saa kypyä.

mesimarja

Vieläkin vähän…

mesimarja6

Nyt alkaa näyttää kypsältä.

mesimarja3

Pohjolan rubiini, mesimarja.

Kaikki kuvat otettu samana päivänä, 21.8.09.  Kukkia avautuu jatkuvasti lisää, läheskään kaikista ei tule marjoja. Hienompaa aromia tuskin löytyy kuin mesimarjalla. Taantunut on sopivien kasvupaikkojen hävittyä.

Mainokset

23 kommenttia artikkeliin ”Arktinen hedelmä

  1. Hyvä kuvasarja meskusta. Vieläkö olisi ollut se odattavan kukan täytymys, pörriäinen puuhastelemassa, mutta ei makiaa mahan täydeltä

  2. Soletuuli, kiitos. Voit arvata, että nautiskelin pitkään noiden harvojen marjojen makua kuvauksen jälkeen.

    Tarja, eivät olleet pörriäiset liikkeellä tuona päivänä mesimarjankukissa. Sellainenkin kuva on jossain salaisissa kansioissani, en vaan viitsinyt ruveta penkomaan.

  3. Onpa hieno kuvasarja msimarjan eri vaiheista. Kukka on kaunis. Väriltään kun Kurttulehtiruusu.
    Mesimarja on niin harvinainen marja jo. Lapsuudessa niitä kerättiin mummolassa kiisselimarjoiksi. Aromi oli aivan taivaallinen.

  4. Tässäpä hyvä kehityskertomus.

    Vaan viimeinen kuva puuttuu.. Olisiko se rusina? Vai söitkös kaikki, Irma?

  5. Ilopisara, jo muutama mesimarja esim. vadelmien joukossa antaa täyteläisen aromin. Parhaita tietysti sellaisenaan. Harmi, kun niitä on nykyään niin harvassa.

    Taija, kiitos.

    Iines, mahtaako viimeistä kuvaa saadakaan, ”rusinavaihetta”. Nämähän menevät kaikki jonkun suuhun, eläimen tai ihmisen. Kaikki söin, jotka löysin, hitaasti naatiskellen.

    Harakka, mehukas on oivallinen ilmaus.

    Sasaliini ja Krisu, kiitos teillekin.

  6. Hanna, ei taida mesimarjoja ihan joka puolella maata kasvaa. Yleensä näitä ei riitä kotiinviemisiksi, joka marja tulee syötyä paikan päällä.

  7. Tia, itsehillintä oli kovilla, kun näitä marjoja kuvasin. Olisi tehnyt mieli heti napata ne suuhun.

    Marilla, sittenhän sinulla on vielä jotain mitä odottaa. Mesimarjan makua kyllä kannattaakin.

  8. Harvinainen herkku. Lapsena söin viimeksi naapurijärvellä. Jotta marja syntyy, niin pölyttyminen pitää tapahtua kahden eri ”äidistä” olevan kasvin kesken.

  9. On olemassa myös itsepölyttyviä kantoja, jolloin ei tarvita tuota toista äiteetä. Mutta jos aikoo viljellä mesimarjaa, on istutettava kahta eri lajiketta. Mielellään hankkia myös jokunen mehiläispesä pölytystä varten. Mesimarjoja ja hunajaa, onko jo liiankin makeeta….

  10. Thank you Irma, I meant also the flower. I see a flower inside the flower. And a creature around it. And a forest around them. In every picture, there is such gathering, no matter the focus.

  11. Vieläköhän noita saisi joskus syödäkseen. Teini-iässä tiesin mestat ja hankin koulunaloitusvermeet aina myymällä sangollisen pari noita läheiselle suurhotelliketjulle 😉

  12. Taantunut on kovasti mesimarja. Sopivat kasvupaikat ovat hävinneet. Oletpa hyvän saaliin saanutkin. Mesimarjasta on aina maksettu hyvin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s