Lammenrantasuolle pitää päästä aina kun vaan mahdollista. Onneksi on ihan lähellä.
Suota ei ole paljoa, mutta ihan riittävästi yhdelle kuvaajalle. Tungosta ei ole.
Heinäruskaa.
Tänä aamuna tuntui välillä helmikuulta.
Muistutus syksystä.
Pajun syyskampaus.
Vuodenaika vaihtuu.
Viimeisiä viedään.
Näkemiin, suo!
Juuri noin kauniilta minunkin sunnuntaiaamuni näytti, mutten osannut saada sitä tuolla tavalla kuviin.
Kuljin ja ihastelin pakkasen aikaansaamia timantteja puissa ja hangella. Huuhteisia heiniä ja tummanpuhuvan kiiltäviä jääpeittoja järvissä ja lammissa.
Eipä ole vielä kerinnyt ihailemaan syysaamun huurteita, Hienolta näyttävät. Pitänee yrittää joskus herätä ajoissa 😉
Oijoi miten komeaa kuuraa kahdessa ensimmäisessä kuvassa – ei ihme jos tuntui helmikuulta.
Upeaa taidetta, hienoja yksityiskohtia olet löytäyt kuviin.
Kuvia katsellessa vasta tajuaa että varmaan aika paljon ”kesäisempää” on vielä täällä ihan etelässä, vaikka yöt ovat täälläkin nyt muuttueet pakkasiksi. Otin esimerkiksi tänään vielä kuvan tuomitiheiköstä joka oli käytännössä yhtä vihreä kuin kesällä.
Kolmaneksi viimeisessä kuvassa on muuten hieno hennon värikäs tausta.
Komeen kylymää! Hienoja värejä löysit!
Upeita kuvia. Suosikkini on tuo heinäruska. Teräviä ja värikylläisiä kaikki. Saat nuo kiteet täyteläisesti esille.
Olisi tosiaan hienoa, jos asuisi tuollaisessa paikassa, mistä voi ammentaa ehtymästi kuvaus kohteita. Itse olen aika vaivautunut kulkemaan kameran kanssa , mutta sekin on varmaan opeteltavissa oleva ominaisuus.
Aimarii, kävin kurkistamassa kylmät lumikuvasi. Pohjoisen kuvia katselee aina mielellään.
KooTee, kyllä nämä aamuhuurteet pysyvät näillä lämpötiloilla puolillepäivin saakka, varjopaikoissa koko päivän. Nythän teille on luvattu lunta sinne etelään.
Movement no movement, Suomi on pitkä ”tyttö”. Mutta tänäänhän sitä lunta pitäisi tulla sinnekin. Muuten, linkkisi ei toimi blogini yhteydessä.
Lepis, kylmää ei ollut niin paljon kuin miltä näyttää, viitisen astetta vaan.
Pehmyt piirto, kamera mukaan vaan joka paikkaan!
Onpas tosiaan talvinen tunnelma. Aivan erilainen kuin minun eilisessä kuvassani 😉 Aivan kuin itsekin haistaisi tuon kirpeän ja rapean syksyn tuoksun kuvistasi. Hienoja ovat.
Hei!
Tosi hienoja huurrekuvia! Heti jäi mieleen punainen heinä ja pajun kampaus!
pieni lumiannos olisi vaikka iha tervetullutta tännekin. nyt kyllä ainakin aamulla on +5 ja pilvistä, vesisateisen näköistä.
tarkoitatko linkkiä blogiini tässä postaustuksen yhteydessä (linkkiä nimeä klikkaamalla) vai koko blogin linkkiä yleensä?
mikähän siinä nyt on… syötin tiedot uusiksi, jos vaiva korjautuisi(?).
Vaikka tulee syksy ja talvikin tulee, niin koskaan ei puutu kauniita näköaloja. Niitä täytyy vaan osata löytää ja Irma on niin mestari, että tulee hyvä mieli.
Vau, miten upeita kuvia täällä taas onkin!
Punaiset heinät olivat mun mieleeni, ja pajun lehdet.
Kaikki oli kauniita kuvia, ihan kuin jossain sadussa olisi kulkenut. Ihana aamu aloittaa näin kauniilla kuvilla!
Kiitos!
Onpa todella ihania kuurakuvia!! Vau! Muutn, mitä mieltä olet Vuoden luontokuvasta? Minä pidin siitä kovasti. Mahdoitko osllistua?
Heinäruskaa-kuva on upea abstrakti taideteos! Ottaisin seinälleni heti 🙂
Muutkin todella kauniita kuvia ja herkkiä taustoja kaikissa.
Kauniisti luonto meitä hellii ja hämääkin 😉
Elisa, syksyn tuoksun lisäksi suon tuoksun.
Lassi, kiitos.
Movement no movement, luntahan näissä kuvissa ei ole, huurretta vaan. Nyt toimii linkki (nimen yhteydessä).
Sulo, jokaisena vuodenaikana luonto on kaunis.
Harakka, kiitos sinullekin.
Liisa, ehdottomasti samaa mieltä voittajasta. Äänestin itsekin tuota kuukkeli-kuvaa nettiäänestyksessä. Mielessä oli vielä tuoreena omat kuukkelien tapaamiset syyskuussa. En osallistunut, en koskaan ennenkään näin tasokkaisiin kilpailuihin. Joihinkin puolileikillisiin silloin tällöin olen jonkin räpsyn lähettänyt.
Unis, minäkin pidän tuosta heinien sekamelskasta. Tuli otettua aika monta kuvaa niistä.
Tia, kyllä meidän kelpaa täällä kauniissa pohjolassa.
Wau mutta niin kylmää kuvastaa että pitänee hakea jo talvitakit likelle… 😉
Eihän nyt vielä kylmää ole, Wiltteri. Jokunen hassu aste nollan alapuolella.
Kauniita kuvia 🙂 Minäkin tykkään erityisesti tuosta heinäkuvasta. Siitä ei meinaa saada silmiään irti 😀
Häivähdys, kiitos.
Sunnuntai oli komee kuvauspäivä. Pakkanen, kuura ja aurinko sai värit hehkumaan. Nyt tänne jo tupsautti lunta. Näin vielä eilen siilin lyllertämässä – keskellä kirkasta päivää. Toivottavasti se löysi talvipesän.
Löysin jonkin mutkan kautta tänne blogiisi. Näyttää kauniilta! Palaan toistekkin kurkkimaan!
Vai saatiin sinne lunta. Meillä ei vielä, vaikka välimatkaa ei hirveästi olekaan. Sillille toivotamme hyviä talviunia.
Trina, tervetuloa vaan uudestaan.
Voi että, minulla on taas monta hyvää sarjaa kommentoimatta. Katsonut olen ja ihastellut.
Kiteitä jo, huurretta ja talven väriä ilmassa. Hienoja yksityiskohtia huurteisista hetkistä, antaa toivoa taas talven kuvauksiin. Kunpa vain sitä huurretta ja ensimmäisiä lumisateita tulisi tänne Satakuntaankin jo. Alkaa olla pimeää ja kohteita pitää taas ruveta etsimään makrolla maanpinnasta. Jos tarkenee polvistua ja pyllistellä.
Iines, kuvaustilanne innoittaa kyllä uskomattomiin akrobaattisiin suorituksiin, siinä ei haittaa pakkaset eikä lumituiskut. Lunta ihan oikeasti kaipaisin jo, kun lehdetkin on kohta puista tippuneet.