Metsän pohjalla

oravanmarjat9

Aurinko näyttäytyi tänään vähäksi aikaa. Siispä kipinkapin metsään.

oravanmarjat6

Toukokuun kukkijan oravanmarjan marjat olivat muuttuneet harmaista punaisiksi.

oravanmarjat4

Kypsiä ovat ja herkullisen näköisiä. Eivät kuitenkaan ole terveysruokaa.

oravanmarjat3

Oravanmarja kuuluu kielokasveihin. Marjatkin muistuttavat kielon marjoja, myös myrkyllisyydessä.

sääski3

Paikalle pölähti pikku parvi isoja itikoita. Tarkempaa lajinmäärittelyä en uskalla tehdä. Istahtivat kuka minnekin.

sääski2

Lähikuvaakin yritin, mutta tahtoivat karkailla.

sieni

Pikkuruiset sienet tahtovat aina tulla kuvattaviksi. Tässä innokkain.

18 kommenttia artikkeliin ”Metsän pohjalla

  1. Mikä objekti se saa nuo heijastukset aikaan, sillähän oli joku virallinenkin nimi.
    Nuo marjat ovat ihan kirsikan näköisiä, olet saanut ne niin syötävän näköisesti kuvattua. Makean tahmea pinta kiiltelee.
    Minäkin kuvailin eilen hyttysiä, tanssivat parvena kuusen oksan alla, auringon paisteessa. En kuitenkaan saanut sellaisia kuvia, joita olisi kannattanut säästellä koneelle.

    Hauskasti muuten tuo männyn latva jatkuu oksana alas seuraavassa kuvassa.

  2. Kun kuvaa isolla aukolla ja tarkentaa kohteeseen, jää tausta epätarkaksi. Usein silloin kuvaan tulee näitä heijasuksia, niiden muodot ja määrät johtuvat ainakin osittain käytetyistä linsseistä. Vasta- tai sivuvalolla lienee myös vaikutusta heijastuksiin. Ilmiön virallinen nimi on bokeh.

    Sinäpä huomasit. Tosin tuo alempi oksa ei kuulu männylle, en edes muista, mikä kasvi se oli, jokin kuivunut varsi.

  3. Marjat ovat tosiaan herkullisen näköisiä.. Ja sieni oikein poseeraa sinulle, että kuvaa minut 😉

  4. Katriina, kyllä kansa on käyttänyt näitäkin kotilääkinnässään ennen vanhaan. Mihinkäpä muuhun kuin virtsanerityksen lisäämiseen. Samaan asiaan on varmaan käytetty kaikkia mahdollisia ja mahdottomia kasveja…

    Elisa, älä sinäkään kuitenkaan maista. Nämä pikku sienet ovat ihan mahdottomia. Kilvan huutelevat, että ota kuva!

  5. Sinun kuviesi taustat ovat aina niin upeita, että taiteilija sisälläni aivan ulvahtaa liikutuksesta.

  6. Mahtavan punaisia marjoja ja pieniä vipeltäjiä vielä liikkeellä. Meille äsken tuli keittiön ikkunaan kaksi pientä vaaleaa perhosta.

  7. Onpa siellä kauniisti paistellut tänään aurinko ainakin vähän aikaa. Oravanmarja on kuin kielo siinäkin mielessä, että se on kaunis sekä kukkivana että marjovana.

  8. Hienot ovat värit luonnossa tällä hetkellä ja kuvasi ovat jälleen upeita! Pidin erityisesti tuosta toisesta ylhäältäpäin katsottuna, siinä on jotain geometrista hauskasti aseteltuna.

  9. Kaikenlaista mukavaa on löytynyt metsän siimeksestä.

    Auringon hehku on upea siellä taustalla.

    Aurinkoisella kelillä minunkin kuvat jotenkin onnistuvat, mutta….
    minun tarvitsisi saada nyt syksyn ja pimeän ja hämärän tullen oppia jotain noista ”aukoista” ja valotusajoista ja muista joista en ymmärrä hölkäsen pöläystä. Hämärän ja pimeän kuvat kun ei tahdo automaatilla onnistua 😦 Eli tarvitsisi nyt opetella tuota käsin säätöä….APUA!

  10. Hanna, tutkihan kameran mukana tullutta ohjekirjaa, sieltä varmasti löytyy opastusta noihin säätöihin. Kokeilemalla oppii. Ota samasta kohteesta eri asetuksilla kuvia. Sitten voit koneella verrata niitä.

    ATToivanen, värit vähenevät pikku hiljaa luonnosta, mutta aina jotain pientä löytyy. Sitten vaan jäätä ja lunta odottelemaan, oma mielenkiintonsa on niidenkin kuvaamisessa.

  11. Oletpa löytänyt hienoja vielä aika täysiä terttuja! Hienot pakastuneen punaiset, jotenkin läpikuultavat mutta silti niin täydet värit. Ja upea vaalea kultatausta. Hienoja kuvia!

    Karastuneita itikoita. Ja pikkusienet ovat aivan ykkösiä. 😀

  12. Näitä oli paljon metsän reunassa. Ehdin juuri kuvata, ennen kuin aurinko paineli puiden taa piiloon. Eivät taida olla nämä niitä tavallisia pistäviä itikoita, jotain isompia olivat, ”syyssääskiä”. Pienien sienien kuvaamista en voi vastustaa. Kiitos kommenteistasi, Uuvana.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.