Lähdön tunnelmaa

laulujoutsenet rannalla3

Sunnuntaina pienen järven rannalla laulujoutsenet seurustelivat äänekkäästi. Olisikohan ollut jo matkakuumetta…

laulujoutsenet rannalla

Ikävähän näitä taas tulee.

joutsenet rannalla2

Mutta eivät he kauan ole poissa, jo maalis-huhtikuussa palaavat.

laulujoutsen

Laulujoutsenen lento on upea harmaallakin taivaalla.

laulujoutsenet lennossa

Tervetuloa takaisin!

18 thoughts on “Lähdön tunnelmaa

  1. Komean näköisiä joutsenet ovat. Sekä rannalla että taivaalla. Itsekin näin lauantaina samanlaisen näyn, mutta eipäs ollut kameraa mukana ;( Hienoa, että sinulla oli,

  2. Elisa, tällaisia kuvia ottaessa tulee joka kerta mieleen, että olisipa käytössä parempi objektiivi. Nämäkin kuvat piti rajata aika rankasti – ja se näkyy kuvien laadussa. Valoakin oli niukasti paksun pilviverhon alla. Mutta komeita ovat laulujoutsenet, siitä ei pääse mihinkään. Kiitos kommentistasi.

  3. Niin mahtavia nuo joutsenet, näin uudestaan niitä Hämeessä pellolla, oli tullut enemmänkin ja olisikohan ollut nuorempiakin joukossa, sellaisia harmaita väriltään. Olihan siihen taas pakko pysähtyä.

  4. Vieläkö joutsenia on siellä? Olen luullut että kaikki ovat jo lähteneet.
    Komea sarja, liikuttava, herkistävä!

  5. Katsoin ison satsin kuviasi kerralla kuvaustaukoni jälkeen. Kyllä kaamoksessakin kuvattavaa löytyy, värejä ja muotoja ja erilaisia luonnonmateriaaleja. Pitää vain pysähtyä ja avata silmänsä!

    Siis aivan mahtavia tilanteita taas, tuo tilhisarjakin, missä lepytettiin oikkuilevaa eukkoa. Ja hyvästelevät joutsenet. Pian kaamoksen alta pois ja keväällä varhain takaisin! Sienikuutamokin oli hauska kuva.

  6. Taina, laulujoutsenten keväistä huutelua sulapaikoilla kannattaa odotella.

    Marjukka, onneksi Suomessa on olemassa talvi, ainakin toistaiseksi. Ikuinen kesä ei kuulosta houkuttelevalta.

    Tia, harmaita nuoria oli näidenkin joukossa, osalla myös vähän valkoista jo.

    Unnu, kyllä sinnikkäimmät pysyttelevät täällä jäiden tuloon saakka. Eihän niillä ole mitään hätää, niin kauan kuin saavat syömistä. Joulukuussakin olen usein nähnyt laulujoutsenia. Joitakin jää sulana pysyviin virtapaikkoihin talvehtimaankin.

    Iines, enemmänkin etsisin kuvattavaa, mutta työt häiritsevät nyt harrastusta. Kiitos sinullekin kommentista.

  7. Hienot ja haikeat kuvat joutsenista.
    Niitä ei vähään aikaan varmaankaan näe.
    Jollei joku ole taas jäänyt tänne meille talvehtimaan.
    Täällä on nyt parinakin vuonna ollut läpi vuoden muutama joutsen.
    Mutta lulisi niillä olevan kylmä!
    Mutta hienot kuvat sulta taas!
    Ja ikävä niitä joutsenia ja muitakin muuttolintuja, pienet mukaan lukien, tulee ikävä!

  8. Mie oon viikonloppuisin kytänny yhtä peltoa josko siellä olisi joutsenten&kurkien kokous mutta eipä ole vielä näkynyt… Mukavia katsella nämä kuvasi!

  9. Luulenpa, että kurjet ovat jo menneet, mutta näitä laulujoutsenia viipyilee sisämaassa kauemminkin, jäiden tuloon saakka. Viikonlopuksi luvattu aurinkoa, jospa saisi parempia kuvia silloin. Kiitos kommentistasi, Wiltteri.

  10. Kovin kauniit – kovin haikeat kuvat!

    Täytyy alkaa odotella taas kevättä ja upeaa lintujen paluujuhlaa tänne pohjolaan 🙂

  11. Hanna, laulujoutsenia oli vielä tänäänkin järvellä runsain joukoin. Mutta ihan selvästi oli jo lähtö mielessä järven jäätymisen mukana. Kun päästään talvipäivänseisauksen yli (aikaa sanotaan myös jouluksi), alkavat päivät taas pidentyä. Silloin alkaa myös kevään odotus.

  12. Kauniinhaikean lähtötunnelman olet tavoittanut tähän sarjaan. Miten meneekään se Risto Rasan(?) yksi runo:
    ”Kirkkaimmin muistaa sen kevään, joka laulu ennen muuttomatkaa tuo hetkeksi takaisin.”

    Itselläni on ainakin jotenkin niin, että mitä enemmän tulee seurattua vuoden kulkua luonnon mukana/mukaan, niin sitä vähemmän talven pimeyskin ahdistaa. Valon väheneminen on vain jotenkin maagista, taianomaista. Vielä taianomaisempi on tietysti sen paluu. Siinä kaikessa on varmuutta jota (arki)elämässä usein muuten ei ole.

  13. Talven lyhyet päivät nyt vaan kuuluvat tänne pohjoiseen, ja hyvä niin. Erilaiset vuodenajat ovat ehdottomasti rikkautta. Joskus toivoisin voivani viettää kokonaisen vuoden ihan pohjoisimmassa Lapissa, kokeakseni vuodenaikojen vaihtumiset siellä, missä ne eivät voi jäädä huomaamatta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s