Sinibaretit

Pihan ruokintapaikalla kävi tänään kovasti porukkaa, 30 asteen pakkasesta huolimatta. Sinitiaisia näkee nykyään yleisemmin kuin talitinttejä. Runsaasti oli liikkeellä myös viherpeippoja, keltasirkkuja, hömötiaisia, punatulkkuja, urpiaisia, närhiä, muutama käpytikka, harakka ja kuusitiainenkin. Myös kolme heiluhäntää on näkynyt, aamuisin käyvät kurret yleensä yhdessä aterialla.

Pihapihlajassa on hyvä tähystellä ja huilata ruoanhaun lomassa.

Pikku sintit suhtautuivat ymmärtäväisesti kameran kanssa pyörivään hassuun mummeliin. Kovalla pakkasella ei viitsi tuhlata energiaa turhaan lentelyyn.

Jotain mielenkiintoista.

Makkaravahti.

Tarkkana.

Pitkä kylmä yö edessä on pienellä.

Mainokset

22 kommenttia artikkeliin ”Sinibaretit

  1. Hienot kuvat olet ottanut, pakkasesta huolimatta! Mistä luulet että tuo sinitiaisen yleistyminen johtuu? Minua nauratti talitintin pörhistely lintulaudalla tänään, oli ihan samannäköinen kuin serkkunsa täällä. Näytti ettei mahdu laudalle ollenkaan..
    Suloisia ovat, toivottavasti selviävät talven yli 😉

  2. Elisa, lähinnä ruokinnan ansiosta sinitiaiset lienevät yleistyneet. Pakkanen pistää pörhistelemään pikku tiput.

    Katriina, voiko olla mahdollista, ettet ole nähnyt sinitiaista? Onkohan niitä kaupungissa vähemmän…

    Taru, sinitintillä on kauniit värit. Kiva kun piipahdit.

  3. Kyllä ihan sydänalassa muljahti, kun näki tuon viimeisen kuvan. Kovin oli puku pörhöllään, pää ja vilu varpaita kouristi.
    Kuvien sävy hyvin tuki siniparettien pääsuojaa, kauniit kuvat.

  4. Ihania pikkukavereita, kyllä siellä on kylmää hyvä kun saavat ruokaa niin jaksavat sietää kylmyyttä.

  5. Voi kun ovatkin kauniita. Teillä siellä onkin todella kylmä, ei ihme että pörhistelevät.
    Täällä sataa VETTÄ ja myrskyää! (olen nyt joulun ajan Södertäljessä)

  6. Pehmyt piirto, on se vaan ihme, että nämä pienet selviytyvät pakkasessa. Ruokaa pitää saada koko valoisa aika.

    Hullukaali, nyt on muutama aste ”lauhtunut”, mutta ihan riittävästi on vieläkin.

    Tia, kyllä ruokaa on mennytkin tänä talvena. Viides 25 kg:n säkki menossa, plus talimakkarat ja pähkinät. Lisäksi tein syksyllä naapurin pellolta kymmeniä kauralyhteitä jemmaan (ystävällinen isäntä jätti ne puimatta tätä tarkoitusta varten). Niitä roikkuu pihakuusien oksilla nytkin puolisen tusinaa. Saavat linnut siellä keskittyä rauhassa ruokailuun. Keltasirkut tykkäävät syödä kauraa.

    Risusydän, vesisade kuulostaa aika eksoottiselta…

  7. Samat lintulajit pyörii minunkin pihassa, mutta en ole yhtä hyvä lintukuvaaja kuin sinä. Ja kertomastasi päätellen tarjoomuksenikin almuluokkaa kunnon tinttipitopöytään verrattuna.

    Lintuja ja niiden puuhia on kiva seurata, mutta kovilla pakkasilla ne ovat todella kovilla. Taidanpa mennä laittamaan lisää pähkinöitä laudalle.

  8. Sitten on vielä nämä lyhyet päivät, joiden aikana tipusten pitäisi saada syötyä riittävästi, jotta jaksavat kärvistellä pitkän kylmän yön yli. Kovilla pakkasilla linnut liikkuvat vähemmän säästääkseen energiaa. Piristyvät heti huomattavasti ilman lämmettyä, kuten tänään olen pannut merkille. Eipä ilma tosin pakkasen lauhtumisesta huolimatta paljoakaan lämpöisemmältä tunnu, kun tuulee ihan vietävästi. Tuokohan tuuli lunta lisää…

  9. Nuo linnut näyttävät ihan pörröisiltä, pehmeiltä joulupalloilta! 😀 Meidän pihasta on linnut jostain syystä kaikonneet, ehkä jossain lähistöllä on paremmat apajat.

  10. Kiitos taas Irma upeasta kuvasarjasta – ihanan pörhölleen ovat tintit itsensä pakkasessa viritelleet 😉

  11. Lux, kyllähän linnut sen verran fiksuja ovat, että etsivät parhaimmat apajat. Henkikullan säilymisestä kun on kyse.

    Hanna, tänään ei tarvinnut enää yhtä paljoa pörhistellä. Kiitos sinullekin.

  12. Voi miten suloisia kuvia olet saanut sintistä, todella herkkiä ja kauniita! Niin läheltä, niin pörröisiä, untuvaisia! Pakko karkottaa pakkasta, on se ymmärrettävää.
    Minä olen maannut vällyjen alla, nyt alkaa nukuttaa, se on tervehtymisen merkki. Hiukan piti sentään yrittää tutisevilla jaloilla tänne kiertelemään.
    Erityisesti tämä bloggaus ilahdutti kovasti 🙂
    Hyvää loppuvuotta sinulle!

  13. Uuna, kiitos kun jaksoit kipeänäkin vääntäytyä kierrokselle. Hyvää loppuvuotta sinullekin. Koitahan parantua.

  14. Kauniin taustan olet kuviisi saanut ja tietysti myös itse sinitiaiset ovat hienoja. Hauska sattuma, että minäkin kuvailin jouluaikaan tiaisia lintulaudalla. Taitavat olla sen verran yleisiä, että aihe tulee helposti mieleen. Kyllä niitä näkee Helsingissäkin, ainakin viime keväänä niitä näkyi hyvin, mutta eivät oikein tulleet niin lähelle, että kuvaaminen olisi onnistunut. Täällä tuo lintujen ruokkiminen ei oikein ole suotavaa, kun pelkäävät lintuinfluessaa.

  15. Talvella on noita kuvauskohteita, kuten vaikkapa kasveja, vähemmän tarjolla, joten tottakai iskee silmänsä näihin eläväisiin pikku olentoihin. Tuo hysteria lintuflunssan suhteen aika hupaisaa… Kiitos kommentistasi.

  16. Arjaanneli, tosin pienellä on tuossa vitsit vähissä, kun pakkanen puree ja on pitkä yö edessä. Mutta onneksi on ruokaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s