Metsän ikävä iski tänään. Matalalta tulevat auringonsäteet eivät vielä tavoita metsänpohjaa, joten katse piti nostaan puiden latvoihin.
Lunta tupsahteli puiden oksilta.
Tällä kertaa en jäänyt alle, mutta sitäkin tapahtui.
Kuorrutettuja kuusenoksia.
Lisää kuorrutusta.
Metsänpeikon partaa.
Lunta riittää nyt joka paikkaan.
Valoa latvoissa.
Ihailijat.
Kerta kiellon päälle – latvat.
Koivut.
Koivunlatvat valokylvyssä.
irman kuvia 
Kuorrutetut kuusenoksat. Mikä ihana valo.
Taas olet onnistunut. Iloksi meille, jotka olemme
pysyneet tuvan lämpimässä tänään:)
Mikä ihmeellinen satumetsä sinulla on takapihalla 🙂 Upea valo sinne säteensä tuo ja naavahan melkein kasvaa jo. Puunlatvakuvat ovat herkullisia.
Tänään olikin aivan mahtava kuvaus ilma ja aivan ihania kuvia oletkin ottanut….upeita nuo valkoiset puun latvat ja lumen läpi siivilöityvä auringonvalo….8)
Kylläpäs on jylhät kuuset ja männyt – huh! Ja miten kauniisti olet saanut vangittua valon noihin lumisiin oksiin, hienoa.. Latvakuvat myös ovat kauniita.
Aivan huikaseva sarja – mukana myös sitä pientä ja kaunista 😉
Eipä tarvitse todellakaan miettiä mistä Suomen lippu on värinsä saanut!
Kaunista valoa, joka siivilöityy lumenkin läpi, todella upeita kuvia.
Niin kaunista, ettei sanotuksi saa. Tänään on ollut erittäin kaunis päivä – täälläkin.
Samanlaista maisemaa näin viime tiistaina kun metsässä liikuin. Matalapaine ”muuttui” korkeapaineeksi, harmaa pilvimassa liikkui ja perässä tuli kirkas taivas. Alkoi tulla tuulenvireitä, jotka sai lumet karisemaan herkimmiltä oksilta. Pari kuvausyritystä sain aikaan, olin kai liian ylisuojelevainen kameran suhteen. Pakkanen kiristyi-sen tunsi selvästi poskipäiltä vai oliko se viiman tuntu??? Ja kerran melkein jäin putoavan lumen alle! Nämä kuvasi olivat hienoja!
Ihanaa, huokailin onnesta, kun katselin tuota aurinkoa kuvissasi. Täällä oli pilvinen päivä, joten heti tuli kaipuu valoon. Upeasti ikuistettua talvea!
Tänään on täällä ollut niin tosi sumuinen päivä, aamulla jo, ja iltaa kohden vain sankkeni sumu.
Mutta siellä missä sä olet, on ollut aurinko ja hyvä kuvienottaja paikalla!
Tosi hienoja talvikuvia oletkin napannut kameraasi, tosi hienoja!
Melkein kuin olisin mukanasi ollut ja sain lunta niskaanikin (melkein)
Sä osaat kyllä sitä kameraasi käyttää oikein..!
Kiitos taas näistä ihanista kuvistasi, mistä saamme nauttia!
Kyllä toi lumi on hieno valon välittäjä. Hienoja nuo taivastakohden kuvat. Pitäs itsekin suunnata kamera sinne suuntaan.
Sinä ehdit napata kuvan tippuvasta lumestakin, hienoa.
Ihania nuo kuvat, missä valo osuu oksilla olevaan lumeen, aah! Peikkokin vilahti, mutta et saanut kokonaan kuvaan 😀
Piti vielä kysyä, että miten täällä worpressissä saa nuo ”sivut” näkyville etusivulle? Vai eikö kaikissa pohjissa ole mahdollista? Sivumahdollisuus olisi hieno ja olen jo pari kirjoittanutkin, mutta ne eivät näy missään.
Jiska, viikonloppuna on pakko päästä ulos, kun on koko viikon kärvistellyt sisällä työpaikalla. Pikku pakkanen ei haittaa. Kiitos kommentistasi.
Lepis, satumetsät on täältä valitettavasti hävitetty lähestulkoon. Tällaisia pieniä metsiköitä on joissain paikoin, pitää vaan tietää, minne menee. Viimeinenkin isompi vanha metsä meni jokin aika sitten keinottelijoille ja nyt siellä on metsäkoneiden mylläyksen jäljiltä karmean näköistä. Aikaisemmin kävin siellä kuvaamassa vanhoja puita, lahopökkelöitä, kääpiä, viirupöllön kotia, kanahaukan pesää, naavaa, sammalta, metsäkauriiden jälkiä… Mennyttä on tuo maisema. Satumetsä on menetetty. Ns. ”normaaleissa” talousmetsissä ei ole mitään mieltä kulkea, yksitoikkoista puupeltoa, hakkuuaukkoa, risukkoa.
Heli, myös tämä sunnuntai näyttää hienolta valopäivältä. Kovin lyhyt vaan on vielä valoisa aika, kiirettä saa pitää, että ehtii kuvailemaan.
Elisa, tämä puhdas väri-valoyhdistelmä kolahtaa aina. Kiitos sinullekin.
Pehmyt piirto, päivä päivältä saadaan nauttia muutama minuutti lisää valosta.
Aimarii, pimeän ja sateisen syksyn jälkeen tämä on yhtä juhlaa.
Wiltteri, herkästi tippuu nyt lumi oksilta. Eilen auringonlaskun aikaan tänne laskeutui hyvin nopeasti sankka sumu, mikä näkyy nyt sunnuntaina paksuna huurrekerroksena puiden oksilla.
Katriina, kylläpä vaihtelee sää näinkin lyhyellä matkalla. Sinne ei ole täältä kuin reilu sata kilometriä.
Harakka, tuo sumu ehti meille vasta auringonlaskun aikaan. Ja tänä aamuna ei enää jälkeäkään sumusta – no, huurteena oksilla kylläkin.
ATToivanen, näitä latvakuvia kuvaan joka vuodenaikana, syksyllä varsinkin ruska-aikaan saa hyviä väri-valoyhdistemiä.
Uuna, sopivasti satuin juuri kohdalle lumen pudotessa. Peikot ovat vikkeliä kavereita, partansa pudotti minua säikähtäessään.
Sivut (otsikot) tulevat tietääkseni automaattisesti näkyviin tuonne yläriville. Jos sinulla ei näy sivupalkissa sivujen otsikoita, mene Vimpaimiin, sieltä voi ”sivut” vetää haluamaasi kohtaan sivupalkissa. Muista tallentaa muutokset.
En tarkoita nyt bloggausten otsikoita, vaan erillisiä sivuja, sellaisia kuin sinulla ylhäällä Irma ja etusivu. Krisulla on pitkä rivi erilaisia sivuja, mutta en viitsi nyt vaivata häntä, kun hänellä on käsi kipeä.
Noita sivuja minäkin tarkoitin. Niitä voi lisätä tarpeen mukaan. Ainakin minulla tuli tuo ainut sivuni ongelmitta näkyviin ylös heti, ei tarvinnut erikseen mistään säätää. Muillakin sivupohjilla se on näkynyt, samoin sivupalkissa. Ohjausnäkymäsivulla, kun olet lähettämässä uutta sivua, valitse oikealla olevasta sivupalkkivalikosta Ominaisuudet/Yläsivu/etusivu (ei yläsivu). Tein äsken koesivun ja se näkyi heti sekä yläpalkissa että sivupalkissa.
Kiitos, tarkistan vielä reitin 🙂
Kiitos kun veit meidät metsäretkelle! Itse en ole nyt ihan uusimmilla viimeisillälumilla päässyt oikein kunnon metsään ja kuviasi katsoessa tuli kauhea hinku.
Upeata puukansaa.
Harvoin on ehtinyt viime aikoina metsään. Valo loppuu kesken päivän ja viikonloppunakin saa pitää kiirettä, että ehtii. Mutta eiköhän tuokin asia korjaannu lähikuukausina. Painuhan sinäkin metsään!
Kyllä on tammikuu meitä hellinyt upeilla maisemilla ja sinä olet ne onnistunut hienosti tallentamaan! Mahtavia kuvia!
Hienompaa talvisäätä voi enää tuskin ollakaan kuin viime aikoina. Kiitos , Marjukka.
Todella kauniita maisemia! Ihan uteliaisuudesta kyselen, mitä aukon kokoa olet käyttänyt latvakuvissa ja lähikuvissa? Itse olen laiska säätelemään muuta kuin valotusaikaa ja ISOa ja tulee kuvattua melkein pelkästään 5,6:lla. Olisi mukava tietää, miten muut menettelevät 🙂
Latvakuvissa käytin aukkoa 8, lähikuvissa 5,6 ja 8, kaikissa ISO 400. Yleensä teen kokeiluja eri asetuksilla ja vertailen sitten koneella, millä onnistuu parhaiten. Kiitos kommentista.