Pikaruokailija

Hämmästysmerkkinä kummasteli heiluhäntä oudosti käyttäytyvää kaksijalkaista heti aamutuimaan. Lintulaudan alla on mitä mainioin pikaruokapaikka, missä tämä ja pari kaveriaan käyvät säännöllisesti.

Ruokailu tapahtuu melkoisella vauhdilla, auringonkukansiementen kuoret vaan lentelevät.

Lisää.

Nälkäinen taisi karvainen kaveri olla, kun päästi kuvaajan parin metrin päähän.

Tuollaiset sormet olisi talvipakkasilla kätevät luontokuvaajallakin… kynnet voisi olla vähän lyhyemmät.

Kaivetaanhan taas.

Etkös ole ennen oravaa nähnyt?

Toivotin hyvää ruokahalua ja annoin tupsukorvalle ruokarauhan.

16 thoughts on “Pikaruokailija

  1. Soma orava ja hienot kuvat! Lähellepäs hän päästi sinut..nälkä on ollut varmaan kova 😉 Tuo lähikuva on upea, mutta muutkin kuvat ovat erittäin ilmeikkäitä!

  2. Ihana sarja oravasta. Hyvinvoivan näköinen se on. Näyttää melko luottavaiselta mitä kuvaajaan tulee.

  3. Mahtavat kuvat oravasta! Lähelle olet päässyt, oikein kuvaajan toiveunta tuommoinen tilanne. Aivan hillittömän hieno sarja.

  4. Ovat nämä kurret sellaisiakin pikasyöjiä että siemenien kuoret sen kun lentelevät sinne sun tänne. Nälkä tekee rohkeammaksi, minäkin pääsin kerran aika lähelle kun ruokaa vein, harmi kamera oli sisällä. Hienosti antoi sinun kuvata, ajatteli että antaa nyt napsia kun niin on innostunut.

  5. Kunnioitettavat kynnet kurrella. Onneksi pelkää immeistä ees sen verran ettei tarjoa kynttä kuvaajalle. Jokohan tuo lumi alkais jo riittää…

  6. Voi jestas sentään kun humoristiset ja hauskat kuvat oravasta.
    Oikein sekamelunsanteri onkin, yltä päältä siemenissä, ja lisää vauhdilla vaan kaivaa, sua vaan ihmettelee, että mitä siinä vahtaat, etkö ennen ole oravaa nähnyt.hi..
    Tosi uopeat kuvat!

  7. Elisa, varmaan on nyt nälkä oravilla, kun käpyjen siemensato on kehno. Kiitos.

    Liisa, nälkä tekee luottavaiseksi. Oravaporukka on käynyt koko talven ruokailemassa, monasti juuri aamulla. Varmaan ovat käyneet päivälläkin, kun olen ollut poissa. Nyt aamut ovat jo niin valoisia, että niistä ehtii kuviakin ottaa.

    Iines, koko ajan odotin, että milloin häntä vaan heilahtaa ja kurre on poissa. Mutta tämäpä viis veisasi tunkeilustani. Kiitos sinullekin.

    Katriina, eikös olekin hienot punaruskeat rukkaset… sopii hyvin yhteen muun asun kanssa.

    Tia, sinähän ne oravien metkut hyvin tiedät, kun niitä melkein päivittäin kuvaat. Vaarattomaksi hölmöksi varmaan havaitsi kuvaajan.

    ATToivanen, sattuu jo pelkkä ajatuskin noiden kynsien raapaisusta. Lunta tuli yöllä taas, parikymmentä senttiä ainakin. Lisäksi tuuli kinosti sitä pitkin päivää. Tuuli tiputti myös lumet puista.

    Harakka, kiitos. Sekamelunsanteri on osuva nimitys.

    Ilopisara, tuhdissa kunnossa tosiaan on hän.

    Taru, ei ihan mutta melkein. Kiitos!

  8. Täälläpä onkin tuttu kiireinen maan asukas ruokailemassa. Hän on todella ilmeikäs ja hauskasti viiksetkin vipattavat. Olet hyvissä keskusteluväleissä tämän herran kanssa, koska olet päässyt näin lähelle. Hienoja kuvia, erittäin hyvää tutkimusmatriaalia.

  9. Pitäähän meidän kaikkien maan asukkaiden yrittää pysytellä keskusteluväleissä. Mukava kuulla, että kuvat auttavat sinua tutkimuksissasi, utrius.

  10. Sullahan siellä on vauhdikas veikko. Kuoret lentää toisesta suupielestä hankeen ja uutta poskeen. Hienoja kuvia pörröhännän ruokatavoista.

  11. Tuota pumpulinpehmeän näköistä masua olisi niin ihana rapsutella. Vaikka taitaisi olla ensimmäinen ja viimeinen kerta kun sen erheen tekisi.

  12. Ei sitä tiedä, vaikka heiluhäntä miten tykkäisi rapsuttelusta. Toisaalta tällä on kyllä aika pitkät kynnet…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s