Hihii! Vihdoinkin päästiin täältä lumen alta aurinkoon.
Torvijäkälien esiintulo oli odotettu tapahtuma.
Sammalien myös.
Katoavaa taidetta.
-
Seuraa
Seurataan
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Hihii! Vihdoinkin päästiin täältä lumen alta aurinkoon.
Torvijäkälien esiintulo oli odotettu tapahtuma.
Sammalien myös.
Katoavaa taidetta.
irman kuvia 
Joko ne nyt saapuvat! Iiiihanaa! Tänään meidän kulmilla taisi tulla takapakkia, lunta pyryttää ja kovaa.
Lämpimällä paikalla auringossa olevan ison kiven kyljessä oli pienenpieni kolo lumen keskellä. Sieltä nämä pienokaiset kurkistelivat tänään. Siitä se alkaa. On näitä jo odotettukin. Meillä oli tänään hieno aurinkoinen kevätpäivä.
Ihana tuo ensimmäinen kuva, jossa torvijäkälä on saanut päähänsä valaisevan pisaran. Ja miten freesiltä kaikki näyttävät, vaikka ovat olleet kylmissään pitkän talven, näitä ei taida vilu pahemmin haitata.
Nyt sitten pääset makroileen, kun nämä kaverit ovat tulleet esiin ja kuinka nopeasti kuitenkin kaikki käy. Se on yksi humpsaus, kun lumi katoaa ja sieltä pilkistetään eläämää täynnä.
Kyllä se nyt täytyy kaikkien myöntää, se on kevät, vaikka väliin tulisi lunta ja rakeita, mutta sehän kuuluu meidän kevääseen.
Taitavat nämä tosiaan vaan jatkaa siitä, mihin syksyllä jäivät. Hyvähän siellä paksun lumikerroksen alla on ollutkin talvea viettää. Nopeasti sulaa näköjään lumi sopivalta paikalta, minne eteläaurinko paistaa. Yön ja päivän lämpötilaerot ovat nyt huikeita, viime yönä oli vielä 25 astetta pakkasta.
Ai mikä salaperäinen kristallipallo tuossa ensimmäisessä kuvassa. Siihen kun katsoo niin siellä näkee kevään salaisuuden…
Toisessa kuvassa näyttää kuin oikeanpuoleinen jäkälä voimailisi ja nostaisi lunta yhdellä kädellä – näin se vaan käy, heitellään lumet pois tieltä, täältä tullaan!
Aivan ihanat otokset.
Sinäpä osaat katsoa aina asioita kiintoisalla tavalla… Kiitos, uuvana.
Sinähän olet saanut tilanteen näyttämään varsin valoisalta. Parasta olla katsomatta ikkunasta, niin voi ainakin kuvitella, että on kevät. Liipasinsormeasi onkin varmaan syyhyttänyt koko talven päästä kuvaamaan pikkuväkeä ;D.
Täytyy myöntää, että syyhynnyt on… Ja tästä eteenpäin vaan pahenee, kun tietää kaikkea mielenkiintoista paljastuvan lumen alta ja töissä alkaa kiireisimmät ajat eikä sitä kaikkea ehdi kuvaamaan.
Aivan vastustamattomat kuvat, ihanat! Vaikea kuvitella vielä noin pitkälle hangen alle, mutta uskottavahan se on.. tämä sitä kevättä sitten on. Juhlathan siellä selvästikin on menossa, varmastikin kevään kunniaksi. Nyt ei voi toivoaan heittää, sillä kyllä se kevät jonnekin on jo saapunut!
Kevät on, usko pois. Pieninä pälvinä se alkaa jo näkyä. Päivä päivältä enemmän. Kiitos, Elisa.
Ihanaa nähdä taas torvijäkäliä. Meillä on vielä kilometri lunta, mutta pian alkaa kevätjuhlat meille kuvaajille täälläkin. Ihania nämä lähikuvat, vielä on makro hankkimatta, mutta voinhan käydä täällä 🙂
On sitä lunta täälläkin ihan riittävästi, lisääntynyt on vaan viime päivinä. Mutta toisaalta ilmestyy jo sulia paikkoja kivien kylkiin, kuten tässä. Makromaailma kiehtovaa lilliputtien valtakuntaa.
Onpa iloisen näköistä sakkia. Voisi olla vaikka lastenkirjan kuvitusta!
Kukapa ei näyttäisi iloista naamaa, kun lumi sulaa ja aurinko paistaa!
Sä olet jo näitä pikkurillejä löytänyt.
Ei täällä pääse edes metsään, kun lunta on niin paljon, että jää vielä sinne upoksiin!
Mutta upeat kuvat olet saanut!
Lumikengillä kävin metsässä, valmiiksi tampattua reittiä myöten. Sitten tuli tämä kivi vastaan eikä ohi päässyt, ennen kuin oli kuvat räpsitty.