Vappuaamuna karvainen kaveri ilmestyi pihalle tutkimaan lintujenruokintapaikan jämiä.
Järripeippoja näkyy nyt päivittäin isona parvena pihalla.
Jäät olivat sulaneet järvestä jo sen verran, että pääsi kokeilemaan soutamista. Tosin veneparka sai toimittaa välillä jäänsärkijänkin virkaa.
Kivi jääkuorrutuksella.
Jäävuori ja Hiidenvuori.
Lokit palailevat pikkuhiljaa kotivesilleen.
Rantajäätä, muttei enää kauan.
Teeri jaksoi taas kukertaa vakiopaikallaan.
Telkkärouva seilaa.
Aurinko yritti välillä näyttäytyä pilvien välistä. Saaressa on varmaan aarre…
irman kuvia 
Vene-parka 😉
Järrejä on ollut täälläkin tosi paljon. Ääntä kuuluu vähän joka paikasta.
Onneksi tänään jäät olivat jo kauempana selällä, joten venekin pääsi vähemmällä. Kylmä puhuri tosin kävi nyt.
Järripeippoja en ole täällä ennen nähnyt niin paljon kuin nyt. Ääni on kuin vieteriä vetäisi. Myös vihervarpusia tuntuu liikkuvan isoissa parvissa.
On varsinainen aarre saada sateenkaaresta näin kaunis kuva. Jäänlähtökuvat ovat aina tervetulleita, niitä katsoessa tietää kesän lähestyvän. Järripeipot ovat piristävän värisiä.
En ihan ehtinyt rantaan ottamaan kuvaa koko kaaresta. Vain tämä toinen pää oli enää jäljellä, hyvä niinkin. Jäiden lähtö on komea luonnonnäytelmä, kun jää pakkautuu rannoille ja kivien päälle. Ääntä on jos minkälaista.
Mukava kuvakavalkaadi keväästä! Teeri sitkeästi siellä sinnittelee – tuleekohan morsio sinne vai joutuukohan itse vaihtamaan paikkaa.. Järrit on hienon näköisiä, meillä oli pihalla perjantaina ’ihmeellinen’ lintunen – oiskohan ollu neitijärri. Laitan tässä kuvaa, niin saa viisaammat tunnistaa..
Kiitos, Elisa. Käynpä kurkistamassa ihmetipiäsi.
Ihanaa… se on kevät! Järripeippo istuskeli meilläkin lintulaudan katveessa. En tunnistanut lintua, vaan piti ihan lintukirja kaivella, on sen verran harvinaisempi näky ollut.
Kevät on, melkein kesä. Järripeippo taitaa pesiä enemmän pohjoisessa, ei sitä täälläkään kovin usein näe. Olisivatkohan nämäkin muuttomatkalaisia…
Jälleen kerran, huokaan kun kuviasi katson.
Kiitos!
Kiitos itsellesi, Sari.
Järripeippokuva on minulle harvinaisuus, en edes muista nähneeni. Kaunis lintu.
Tuo rantajäätäkuva on hivelevän hieno!
Luonnossa järripeippo on pajon kauniimpi. Ovat hirmu varovaisia lintuja, lähikuvia minun kalustollani ei saa, painelevat karkuun pienestäkin liikkeestä. Kiitos, Iines.
Onneksi et osunut jäävuoreen veneelläsi. Näyttää aika vaaralliselta, mutta kauniilta silti.
Kauniita taivaan heijastuksia vedessä, viimeinen kuva on itse se aarre 🙂
Aika paha olisi ollut törmätä jäävuoreen, jonka sisällä on kivi! Kiitos, Uuna.
On sun veneesi ollut koetuksilla, mutta kannattikin, kuvasi ovat taas niin tosi hienoja.
Ja sateenkaarikin on näkynyt niin seelkeenäkin.
Upeita jääkuvia.
Ja järripeippojakin on sulla käynyt kyläilemässä, täällä meillä ei sellasia oo näkynyt, taitaa täällä ollakkin harvinaisuus.
Tuolla alempanakin oli sitten niin hieno pörriäinen sulle esittelemässä pesäntekoaan. Siivet tosi kauniina valoa vasten.
Viimenen kuva oli hauska, kuin sillä olisi ollut parta!
Onneksi rannassa oli jo sulaa, mutta tuuli toi jäätä hyvin nopeasti paikkoihin, joissa sitä ei äsken ollut. Aika haprua oli jo jää, melkein sohjoa, joten leipämoottorilla siitä selvittiin. Ensimmäisen kerran minäkin tapasin tänä keväänä järrejä.
Maamehiläinen on sympaattinen pieni karvanaama. Partahan sillä on ihan selvästi. Kiitos, harakka, kommentistasi.
Oravan korvat hauskasti : )
Sateenkaarikuva on harvinainen ja kaunis!
Huomasin saman. Olisikohan johtunut vesisateesta… Kiitos, Mayo.
Järripeippo – aivan uusi tuttavuus minulle! Kaunis lintu.
Järripeippo on tosiaan kaunis lintu. Harmi, kun en saanut niistä kuvia lähempää. Arkoja ovat.
Kyllä siellä teeripojalla kohta pyrstö kastuu. 😉 Ei ole tainnut rouvakandidaattia löytyä kun vieläkin noin kujerruttaa.
Järrit livahtivat kokonaan minun ohitseni tänä vuonna, yhtäkään ei jääyt havaintohaaviin. Vähän harmittaa, he kun ovat tyylikkäitä muuttoaikojen vieraita – ja ääni on sorea.
Siellä se poika höpötti itsekseen tänäkin aamuna, sohjon päällä. Yksi rouvakandidaatti on asettunut metsikköön sadan metrin päähän kodistani.
Järrejä on ollut tänä keväänä tosi paljon reissussa. Eihän niitä kesällä koskaan näe, painelisivatkohan pohjoisemmaksi pesimään.