Ranta-asujia

Rantaminttu kukkii vielä täydellä innolla. Ihan on mintun maku ja tuoksu tälläkin, vaikkei voimakkuudessa pärjää viljellyille mintuille.

Rantakukkakin loistaa vielä rannoilla, vaikkakin jo vähitellen lopettelee kukintaansa.

Pikkuinen on rantaleinikki, kukan läpimitta vain vajaan sentin. Mutta kukkia onkin sitten sitä enemmän, kasvaa maanmyötäisinä mattoina rannoilla.

Ranta-alpi on jo luovuttanut ja kypsyttelee siemenkotiaan. Ranta-alpin kuivia varsia siemenpallukoineen voi talvella nähdä rannoilla talventörröttäjinä.

Suomyrttikin on jo valmistanut siemenpähkylänsä. Kasvi kukkiikin jo aikaisin keväällä. Myrtin kanssa suomyrtillä ei ole muuta yhteistä kuin voimakas tuoksu. Nämä pensaat kasvavat järvenlahdessa Etelä-Savossa. Mielenkiintoista tietoa mm. suomyrtin levinneisyysalueesta löytyy LuontoPortista.

8 thoughts on “Ranta-asujia

  1. Rantakukka oli tuttu, muut oudompia tuttavuuksia.
    Tuo ranta-alpi näytti kivalta siemenpallukoineen, näyttää mukavalta siis talvellakin.

    1. Ranta-alpin siemenkodat ovat talvellakin oranssinkeltaisia, joten ne huomaa hyvin lunta vasten.

    1. Ettei se keltainen vaan olisi nimenomaan ranta-alpi, jonka siemenkodat tässä on… Se viihtyy yleensä siellä missä rantakukkakin.

  2. Siemenkodatkin ovat kauniita, usein tulee vain käveltyä ohi. Pitäisi lähemmin tarkastella kuihtuvia kasveja niin yllättyisi, vieläköhän ehtisin löytää näitä.

    1. Kyllähän siemenkotia löytää koko syksyn, usein läpi talvenkin, kun jäävät kiinni kasveihin. Niitäkin on niin monenlaisia.

  3. Mukava sarja. Luonnonkukkijoitakin kyllä löytyy vielä, kun vähän katselee.
    Kotoinen pikkuminttumme on mukava, raikas pieni tuttavuus. Jää vain monesti huomaamatta koska ei ole mitenkään näyttävä kasvi – mutta uuhkaisemaan kannattaa tosiaan pysähtyä. Lehtien väri on myös kauniin vaaleanvehreä.
    Suomyrttiä en ole ikinä Etelä-Suomesta tavanut vaikka joskus oikein etsinkin. Tuo levinneisyys on kyllä tosiaan aika Järvi-Suomi -painotteinen, eli ei ihme etten lännempänä kasviin koskaan osunut.

    1. Suomyrtin levinneisyys on mielenkiintoinen. Se on levinnyt saaristoon Viron ja Ruotsin rannikoilta. Maankohoamisen myötä niitä on päätynyt myös mantereelle. Mutta sitten on erikseen nämä eteläisen Savon ja Kaakkois-Suomen suomyrtit. Niiden historia juontaa Yoldiameren ajoille saakka, 10000 vuotta taakse päin. Alunperin suomyrtti sisämaassakin on siis merellistä alkuperää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s