Krassimaan kaskaat

Heitä on paljon. Ja he ovat pieniä. Ihan hirmu pieniä.

Koko kesän he ovat viihtyneet milloin milläkin kasvilla. Mutta elokuussa avautuivat krassit. Ne työntävät lonkeroitaan ja kukkiaan sinne minne haluavat ja siitähän nämä pikku kaverit tykkäävät.

Välillä lauleskellaankin, vaikkei se taida ihan oikeata laulua olla, tuleekin jostain ihan muualta kuin suusta…

Vihermehu maistuu aina.

Värikylpyjäkin voipi ottaa.

Maistahan sinäkin, namia on.

Ihan kuin karkkia.

On se vaan hyvä, kun keväällä piilotit kaikenlaisia siemeniä maahan. Nyt kelpaa meidän krassimaassa ja muuallakin seikkailla.

On täällä kavereitakin.

Meitä kaskaita on monenlaisia. Tällaisia ihan pieniä ollaan, hypellään ja lennellään kasvilta toiselle, naatiskellaan välillä maukkaasta kasvinektarista. Hyvä täällä oli kesä asustella.

8 thoughts on “Krassimaan kaskaat

  1. Voi kuinka söpöjä ovat pienet kaskaat ja kivat tekstit höysteeksi. Namiruokaa oli heillä tarjolla, jaksavat taas hypellä.
    Yritin myös kuvata kaskaita, mutta eipä onnistunut minun kameralla ja ensin en edes meinannut nähdä heitä. Kuten sanoit, pienenpieniä he ovat.

    1. Kaskaat ovat kyllä harvinaisen haasteellisia kuvattavia. Eivät tahdo paikallaan pysyä ja ovat melkein näkymättömiä. Kiitos, Manteli.

  2. Olen joskus ajatellut, miltä ihminen pikkueläjien silmissä näyttää. Ehkä olemme niin suuria, että he eivät oikeastaan ymmärrä meitä vaan elävät omassa maailmassaan : ) Tällaisia hassuja tulee joskus mieleen.

    1. Voi, olla etteivät oikein hahmota ihmistä, huomaavat varmaan lähinnä liikkeen, jolloin pakenevat. Kun ei tee äkkinäisiä liikkeitä, näitä pääsee kyllä lähellekin. Hassuja saa tulla mieleen, se on terveellistä.

  3. Loistava kuvasarja tästä vaikeasti kuvattavasta vaaleasta ylivalottuvasta ötökästä!

    Nimimerkki Koetettu on Tunnelma pilalla ja paha ylivalotus

    1. Totta haastat, Iines. Lievästi sanottuna haasteellisia ovat kaskaan siivet kuvata, kuten eka kuvasta näkee. Mutta pakko on silti kuvata…

  4. Olet onnistunut upeasti vaikeassa kuvauskohteessa, tässäkin taas. Suloisen näköisiä he ovat ja kuvissasi on sitä väriä ja lämpöä mitä kaipaan nyt! Tosiaan jos mittasuhteita alkaa miettimään, niin kyllähän me taidetaan olla ihan hurjia dinosauruksia heidän silmissään..

    1. Krassilla on tosiaan lämpimät värit, nyt pakkasyö tosin palellutti ne. Mutta vielä jäi monia kukkia kukkimaan. Kuvittele, että ympärillämme kävelisi satametrisiä jättiläisiä, miten niihin suhtautuisi, ei olisi edes siipiä, joilla lentää pakoon… Kiitos, Elisa, kun jaksat käydä kommentoimassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s