Aamu-uinti ”virkistää” 😉 varmasti, sillä vesi on jo viilentynyt kesäisestä todella paljon. Sinulla on ollut ihana aamu. Mieli lepää noissa usvaisissa kuvissa. Näyttää niin seesteisiltä ja rauhallisilta.
Nyt on ollut sumuisia aamuja, sumu on viipynyt melkein puolillepäivin saakka. Rauhallista onkin jo järvellä, kaihoisa kuikan ääntely kuuluu silloin tällöin.
Ihana aamu-usva! Niin hiljaista ja rauhallista, melkein 🙂
Mukava on soudella hiljalleen aamu-usvassa. Tuo minkki kivellä oli ihan yllätys. Tiesin kyllä, että niitä asustaa tuossa saaressa, mutten ole koskaan ennen nähnyt.
Se on huiman söpö se pitkulainen otus siellä kivellä 🙂
Onhan se söpö, mutta myös aikamoinen tuholainen Suomen luonnossa. Ihminen on otuksen tyhmyyksissään sinne päästänyt, mutta sehän ei ole minkin syy.
Olipa tunnelmallisia kuvia, usva on vastustamattoman kaunista varsinkin järvellä. Miten ihmeessä sait minkistä kuvan, se on aina niin arka. Meidän mökkijärvellä on minkkejä, mutta en ole koskaan saanut kuvaa. Kyllähän ne linnunpoikasia ja rapujakin ovat verottaneet. Ovat silti kauniita eläimiä, muistuttavat kovasti meidän lemmikkifrettejämme.
Soutelin hiljalleen aamu-usvassa saaren ohi, kun huomasin jonkun hahmon saaren rantakivellä. En aluksi tajunnut, mikä se oli, kun oli vielä usvan takanakin. No, kun otus kääntyi, tajusin, että minkkihän se. Talvella minkin jälkiä näkee paljon jäällä. Ovathan nämä näätäeläimet veikeitä ja fiksuja. Saukko olisi edelleen toivomuslistalla, sen olen onnistunut näkemään täällä vain kerran, jälkiä sitäkin enemmän.
Mielnkiintoinen, tuo utuinen otus kivellä. 🙂
Se verran täyty tässä vaiheessa todeta, että minullakin kävi hiljan tavaton tuuri: näin minkin ja sain vieläpä muutaman kuvan. Kenties joskus ekyvät kuvat blogiinikin. Kuvat ei toki ole näin tunnelmallisia kuin sinulla…
Kuvat ovat aikalailla ylivalottuneet, aurinko paistoi aamu-usvan läpi ihan suoraan kameraan, enkä ehtinyt mitään säätöjä ajatella kuvat ottaessani, räpsin vaan. Laitahan esille vaan minkit, tunnelmasta viis.
Aamu-uinti ”virkistää” 😉 varmasti, sillä vesi on jo viilentynyt kesäisestä todella paljon. Sinulla on ollut ihana aamu. Mieli lepää noissa usvaisissa kuvissa. Näyttää niin seesteisiltä ja rauhallisilta.
Nyt on ollut sumuisia aamuja, sumu on viipynyt melkein puolillepäivin saakka. Rauhallista onkin jo järvellä, kaihoisa kuikan ääntely kuuluu silloin tällöin.
Ihana aamu-usva! Niin hiljaista ja rauhallista, melkein 🙂
Mukava on soudella hiljalleen aamu-usvassa. Tuo minkki kivellä oli ihan yllätys. Tiesin kyllä, että niitä asustaa tuossa saaressa, mutten ole koskaan ennen nähnyt.
Se on huiman söpö se pitkulainen otus siellä kivellä 🙂
Onhan se söpö, mutta myös aikamoinen tuholainen Suomen luonnossa. Ihminen on otuksen tyhmyyksissään sinne päästänyt, mutta sehän ei ole minkin syy.
Olipa tunnelmallisia kuvia, usva on vastustamattoman kaunista varsinkin järvellä. Miten ihmeessä sait minkistä kuvan, se on aina niin arka. Meidän mökkijärvellä on minkkejä, mutta en ole koskaan saanut kuvaa. Kyllähän ne linnunpoikasia ja rapujakin ovat verottaneet. Ovat silti kauniita eläimiä, muistuttavat kovasti meidän lemmikkifrettejämme.
Soutelin hiljalleen aamu-usvassa saaren ohi, kun huomasin jonkun hahmon saaren rantakivellä. En aluksi tajunnut, mikä se oli, kun oli vielä usvan takanakin. No, kun otus kääntyi, tajusin, että minkkihän se. Talvella minkin jälkiä näkee paljon jäällä. Ovathan nämä näätäeläimet veikeitä ja fiksuja. Saukko olisi edelleen toivomuslistalla, sen olen onnistunut näkemään täällä vain kerran, jälkiä sitäkin enemmän.
Mielnkiintoinen, tuo utuinen otus kivellä. 🙂
Se verran täyty tässä vaiheessa todeta, että minullakin kävi hiljan tavaton tuuri: näin minkin ja sain vieläpä muutaman kuvan. Kenties joskus ekyvät kuvat blogiinikin. Kuvat ei toki ole näin tunnelmallisia kuin sinulla…
Kuvat ovat aikalailla ylivalottuneet, aurinko paistoi aamu-usvan läpi ihan suoraan kameraan, enkä ehtinyt mitään säätöjä ajatella kuvat ottaessani, räpsin vaan. Laitahan esille vaan minkit, tunnelmasta viis.