Nokkapokkaa

Nam, maapähkinöitä! Tästähän riittää meille molemmille.

Nokka irti minun pähkinöistä!

Annanpa sinulle kunnon löylytyksen!

Huh. Olipas äkäinen kaveri. Taitaa nämä pakkaset käydä joidenkin hermoille. Tankata pitää koko ajan.

22 thoughts on “Nokkapokkaa

    1. Olihan tuo aika hurjaa katseltavaa, livenä varsinkin. Kaikki tapahtui kovin äkkiä, olin kuvaamassa puussa istuvia lintuja, kun tämä tilanne tuli päälle yllättäen ja pyytämättä. Reilun -30 asteen pakkaset käyvät pikku hiljaa hermoille ja taistelu ruoasta on kiihkeää. Minulla on pihalla useampikin tankkauspiste, joten pienillä on mahdollisuus valita sekä ruokailuseuransa että aterian sisältö. On eri paikat auringonkukansiemenille, pähkinöille, kauransiemenille ja talille. Tämä välikohtaus sattui naapurin pihalla.

  1. Eikös kuusitianen tunnetakkin lintulaudan rähisijänä =DD Loistavan sarjan sait yllättävästä tilanteesta, vaikka hurjalle näyttikin.

    1. Yleensä olen nähnyt sinitiaisen ärhäkämpänä, harvemmin kuusitintin. Kerran näinkin päin. Kiitos, Tiitsa.

  2. Mieheni oli eilen ollut todistamassa kerrostalomme pihalla (!) kun haukka hyökkäsi variksen kimppuun… Oli säikähtänyt hyökkääjä miestäni ja lentänyt pois, variskin siitä lentänyt läheiseen puuhun, ilmeisestikki loukkaantuneena. Kaikkea se pakkanen teettää!!
    Kuvasarjasi pisti ajattelemaan meitä ihmisiä… osaisimmepa edes me olla tappelematta🙂

    1. Elinolosuhteiden tullessa ankarammiksi otteetkin kovenevat. Mutta ihmisten pitäisi ymmärtää elää sovussa toistensa ja luonnon kanssa.

  3. Nälkä saa jotkut pahalle päälle. Eikös sinitiainenkin aika ärhäkkä ole, olisko ollut hieman kohmeessa, kun antoi kuusitiaisen noin rökittää. Aika erikoinen kahakka.

    1. Kuvauspäivänäkin oli pakkasta n. 30 astetta, joten aika jäykistelyä oli välillä tirppojen ruokailu. No, maanataina pitäisi helpottaa – ainakin vähäksi aikaa. Pakkaset kuuluvat talveemme. Jos tämän ottelun olisi voinut ennakoida, olisi voinut videoidakin… Kiitos, Tarja.

  4. Oi oi, olipas siellä kahakka!
    Minustakin sinitiaiset ovat yleensä aika ärhäköitä, vaikka pieniä ja söpöjä ovatkin.
    Tänäänkin yksi sintti oli siivet levällään ison talipötkylän päällä: ”tää on yksin mun, älkää muut edes yrittäkö tulla tänne!”
    Tänä talvena meillä ei ole vielä näkynyt kuusitiaisia, viime talvena ne vaikuttivat melko leppoisilta…. ehkäpä heilläkin on yksilölliset luonteenpiirteet!

    1. Ehkä sinitinttie ärhäkkyys johtuukin niiden pienuudesta, on pidettävä puolensa. Kaikki luontokappaleet ovat minusta tasa-arvoisia ja jokaisella on paikkansa. Täällä on kuusitiaisia syksystä lähtien käynyt ruokinnalla, niitä tuntuu olevan vähintään yhtä paljon kuin hömötiaisia. Minunkin havaintojeni mukaan kuusitintit ovat aika ystävällistä porukkaa, eivät yleensä haasta riitaa. Ehkä tällä oli vaan huono päivä…

  5. Jos tuollaista sattumaa rupeaisi odottamaan kameran kanssa, niin kauan saisi ootella. Tämä on aivan mahtava sarja tinttien kahakoinnista.
    Minun lintulautani ovat olleet niin hiljaisia jo liki viikon verran, muutama harva tintti näkyy silloin tällöin. Ruokaa on tarjolla, simeniä ja talia.

    1. Tuli mieleen, kilpailuttavatko linnut ruokintapaikkoja. Jospa ovat löytäneet jonkin ’erikoistarjouksen’ muualta. Tai sitten paikalla kyttää haukka, lapinharakka tai joku muu… Kiitos, Aimarii.

  6. Sekä dramaattisia että mystisiä asioita tapahtuu lintulaudoilla. Tappeluita on nähty vaikkei saatu kuvattua; ne on sitä draamaa. Mystiikkaa on että vuosi sitten minun pihassani kävi samoin kuin Aimariille nyt; vaikka ruokaa oli kaikenlaista, linnut vain hävisivät joulun jälkeen, eivätkä palanneet ennen kuin huhtikuussa. Tänä talvena taas on ollut normaalia, eli siellä vilisee kymmeniä lintuja. Voisikohan näissä äkillisissä katoamisissa olla kyseessä saalistajan vierailu?

    1. Tosiaan, jos olisi aikaa seisoskella seuraamassa lintulaudan elämää, monenlaista draamaa voisi olla todistamassa. Eräs ystäväni näki jokin viikko sitten haukan ruokintapaikkansa lähellä. Sen jälkeen pikkulinnut vähenivät huomattavasti eikä tilanne ole vieläkään ’normalisoitunut’. Ehkä ne ovat jo löytäneet uuden ruokapaikan, minkä lähistöllä mielellään pysyvät näillä paukkupakkasilla. Taloni vintillä yöpyy useita pikkulintuja, myös orava on siellä viettänyt aikaansa. Katon alta vintille on vapaa pääsy. Linnut pysyttelevät ilmeisesti mielellään lähellä varmaa ruokalaa.

  7. Onpahan varsinainen nokkapokka. Ainakin saman lajin tiaisilla on nokkimisjärjestys. Kuusitiainen on varmaan lähtenyt yöpymisoksaltaan väärällä jalalla. Oivallisen kuvasarjan olet saanut.

    1. Aamulla tämä välikohtaus tapahtuikin, pian auringonnousun jälkeen. Olisikohan ollut -30 asteen pakkasen ja nälän yhteisvaikutusta. Oli pinna vähän kireällä kuusitintillä. Ihan ymmärrettävää.

  8. Voi että, kun sinitiainen sai oikein kunnon selkäsaunan, vaikka ei varmaan mitään edes tehnytkään pahaa kuusitiaiselle.
    Viimesessä kuvassa se ressukka on oikein kärsineen ja resuisen näköinen!
    Kyllä oletkin onnistunut saamaan niin tosi upean kuvasarjan tästä tapahtumasta.
    En olisi ikinä uskonut, että noi pikkulinnutkin noin kovasti yhteen ottaa, hö!

    1. Kyllä pienetkin ottavat yhteen, jopa aika usein. Mutta harvemmin niitä ehtii kuvata. Nyt oli tuuria. Kiitos, Harakka.

  9. Heh oletpas hauskan tilanteen saanut mainiosti tallennettua. Sintti saikin aika pöllytyksen😛 Kuusitintti taisi olla kyllästynyt olemaan aina lintulaudan jatkuva altavastaaja. Sinitintithän ovat yleensä niitä äksympiä osapuolia.

    1. Taisi sinitinttikin olla yllättynyt löylytyksestä. Enpä ollut minäkään ennen moista ’nokkimisjärjestystä’ nähnyt.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s