Konneveden Siikakoskella tulee aika ajoin käytyä katsomassa koskikaroja ja muita mahdollisia talvehtijoita. Laulujoutsenperhe näyttää jääneen sinne odottamaan kevättä. Tässä ollaan jo ryhtymässä yöpuulle – tai yövedelle…
Kolme poikasta ja toinen vanhemmista 4.2.2012. Pakkasta noin -30.
Ruokailua.
Siikakoski klo 16.
Nukkuma-aika.
irman kuvia 
On nämä niin ihania, sinun kuvat, kuten joutsenetkin… Sielua samalla kylmää ja lämmittää…
Hei Inga! Kiva ’nähdä’ täälläkin. Yritän pikkuhiljaa elvytellä tätä kuvablogia, kun monet ovat kyselleet, miksen laita kuvia enää. Siis sellaiset, jotka eivät ole fb:ssä… Kiitos käynnistä ja kommentista. Kyllä se tästä pian kevätaurinko alkaa lämmittää.
Kukas sitä nyt naamakirjassa kuvia katselee? =D
Kyllä nuo pulut näyttävät hyvin pärjäävä teidänkin pakkasissa.
Minulla on ilmeisesti suurin osa fb-kavereista kuvauksen harrastajia. Kuvien katsomisen (siis toisten) takia siellä pyörinkin. Tosin pyrkimys on vähentää kevään tullen, eipä sitten paljon ehdikään koneella istuskella. Nämä arktiset ’pulut’ kyllä kestävät pakkasia, onhan niillä hyvät eristykset ja vesi on lämpimämpää kuin lumi… Pääasia, että syömistä löytyy virran pohjasta.
Kauniita kuvia!
Kiitos, Anneli.
Joutsenet ovat mukavia virran pyörteissä. Kolme viimekesäistä on emolla kylkiäisinä.
Olisivatkohan olleet poikaset sen verran myöhään syntyneitä, etteivät olleet vielä matkustuskelpoisia syksyllä, joten jäivät tähän talvenviettoon.
Ihmisen tekemillä untuvatakeilla ei olisi jakoa noissa olosuhteissa.
Hienoja luontokuvia.
Niinpä. Kiitos, kontra.
Kylmän kosketus tuntuu, mutta kauniisti.
Nuorena asuin joitakin vuosia maissa, joissa ei kunnon talvea ollut, pidennetty syksy vain. Nyt osaa näitä pakkasia ja kauniita maisemia arvostaa. Kevätkin tuntuu keväältä, kun ensin on oikea talvi.
Kylmää on sinunkin joellasi 🙂 Kauniit, tunnelmat hyvin välittävät kuvat jälleen. Joutsen sykähdyttää aina, varsinkin näin talvella.
Hyvin sanottu, Tiitsa. Laulujoutsen nimenomaan sykähdyttää, kaikkina vuodenaikoina. Ja keväällä kansallislintumme ensimmäiset töräytykset ovat joka kerta yhtä odotettuja. Talvellahan he vaan juttelevat hiljaa keskenään, eivät laula.
Niin sydämellisen kauniita kuvia olet taas ottanut luonnosta! Ihan pitää lakata hengittämästä, kun näitä ihanuuksia katsoo, tuntuu, että rikkoisi jotain, jos äännähtääkään!
Ja joutsenet ovat niin ihmeellisen sitkeitä kestämään kovatkin pakkaset! Kuvistasi pikein näkee, että siellä on kova pakkanen!
Kiitos ja hyvää viikonloppua sulle!
Kiitos, Harakka. Oli tosi kylmä tuona päivänä, -30 asteen pakkasen lisäksi kävi hyytävä viima. Hyvät eristyksethän näillä joutsenillamme on. Ruokaa kun löytävät, pärjäävät. Hyvää viikoloppua sinullekin!
Kylmän kaunista! Mutta vesihän on paljon lämpimämpää kuin ilma kuten tuolla mainitsitkin. Millainen mahtoi olla oma vaatetuksesi tuollaisessa pakkasessa? 🙂
Mitä kylmempää, sitä kauniimpaa, ainakin talvella. Aika monta kerrosta vaatetta oli, villapusero tietysti myös, ulkoilupuku. Päässä korvaläpällinen lämmin myssy. Hupun kun laittaa vielä myssyn päälle, niin ei viima käy. Käsissä kynsikäsrukkaset, joista saa sormet esille käännettävän hupun alta, kätevät kuvatessa. Pukeutusmiskysymys on tarkeneminen. Kameraa enemmänkin käy sääliksi kuin itseään kovilla pakkasilla.
Kestäviä lintuja ovat, eivät talvea pelkää. Mutta runsaasti siellä näkyykin olevan sulaa heille, vaikka pakkaset kovia ovatkin.
Hienon tunnelmallinen erityisesti tuo viimeinen kuva kaartuvine kauloineen. Samoin ensimmäisen kuvan lumen sini.
Tässä on aika kova virtaus, joten koksi pysyy kovillakin pakkasilla avoimena. Joka talvi täällä näkee lintuja, sorsaporukkakin taas, kuten ennenkin. Jokin vuosi sitten virralla talvehti merimetso! Karat tietenkin tulevat joka syksy myös.
Voi onko siellä joutsenet noin kylmässä..luulin että ne ovat vähintäänkin Tanskassa turvassa?
Kyllä täällä Savossa joka vuosi talvehtii laulujoutsenia avoimilla virroilla. Kylmyys ei näitä haittaa, kunhan ruokaa löytävät virran pohjasta.
Kylläpä ovat kauniit kuvat etenkin tuo ykkönen ja myös kolmas. Taivaan värit auringonlaskussa ja kylmä, talvinen maisema!
Kiitos, Mirja. Nyt on sää jo lauhtunut kovasti, mutta kyllä on ihan mahdollista, että tällaisiakin kelejä vielä saadaan.