Kevään karvainen kipittelijä

Niin pitkä on matka…

… ja luminen tie..

Onneksi on kunnon hankikeli!

Kunnollinen talvipukeutuminenkin on hoidettu viisaasti, kun pakkasia tuntuu vaan riittävän.

Tällä haarniskalla saa olla turvassa.

Jospa välillä tuohon suuntaan…

Vaikea päättää, mihin päin menisi, kun joka puolella näyttää ihan samalta.

Onneksi aurinko paistaa ja antaa lupauksen tulevasta kesästä.

Kesällä ei tarvitsekaan enää kipitellä hangella.

Kesällä minä lennän!

Alamäkeä jo odottelinkin.

Jokohan kohta olen perillä…

Tutkimuksia.

Unohdinko esitellä itseni?

:

Minähän olen ruostesiiven toukka. Heräsin tähän keväiseen valoon ja nyt etsiskelen paikkaa, johon voin asettua koteloitumaan. Kesällä sitten jo lennän pienenä perhosena.

 

Tässä lyhyt videopätkä karvaisen kaverin köpöttelystä:

https://www.youtube.com/watch?v=B80BWfocpck

 

Advertisement

20 kommenttia artikkeliin ”Kevään karvainen kipittelijä

    1. Kiitos, kontra. Tiedän, että monet ovat kaverini nähneet, mutta esittely oli jäänyt väliin…

    1. Kiitos, kanmann. Videossa harmittaa se kameran surina. Kuvattu järkkärin videotoiminnalla. Kokeilu. Aikoinaan kuvasin paljon kaitafilmille, mutta järkkärin käyttäminen videointiin on vähän huteraa. Opettelua vaatii.

    1. Oli niin hyvä hankikeli makoilla lumella, etten malttanut olla kokeilematta, kun hyvä tilaisuus kerran oli. Mietinkin hangella kävellessäni, että olisipa kiva tavata ruostesiiven toukka, kun niillä on näihin aikoihin tapana hangella vaeltaa. No, eipä aikaakaan, kun tämä tömähti eteen. Kiitos, Anssi.

  1. Ihana, että ihan tilauksesta ruostesiiven toukka siihen tupsahti. En ole koskaan ennen nähnyt tällaista.

    1. Minusta tämä karvatoukka on hyvin sympaattinen kaveri. Kaikilla on oma paikkansa tällä yhteisellä pallollame. Mielenkiintoinen elämänkulku on pienellä. Kiitos, Liisa.

  2. Ai kun mainio sarja 😀

    Minä en ole tätä metkaa pientä karvapötkylää vielä hangilla tavannutkaan, mutta hyvät on hankikelit heillä kyllä olleet nyt missä juosta. Hämähäkkien viipotusta hangella katselin eilen, yllättävän vikkelästi menivät vaikka napakka pakkanen oli vielä aamulla pakkasyön jälkeen.

    1. Ruostesiiven toukan tapaaminen on aina iloinen asia, yksi kevään merkeistä. Hankikeleillä on hemmoteltu nyt isompia ja pienempiä kulkijoita. Kiitos, uuvana.

    1. Kiitos! Kylläpä aika menee vauhdilla, tämähän on jo 8 vuoden takaa! Tänä keväänä en ole nähnyt ruostesiiven toukkaa. Johtuisikohan se siitä, kun on niin vähän lunta. Kyllä niitä varmaan tuolla luonnossa vipeltää etsimässä koteloitumispaikkaa. Löytyisikin, kun malttaisi etsiä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.