– Nälkä.
– Ruokaa tulossa!
– Pienestä välipalasta kyllä kävisi…
– Välipala yrittää karata!
– Pelastuinpas siltä hirviöltä! Mutta tähänkös maailma nyt loppui…. Hei, onhan minulla siivet!
– Sinne män.
– Taukojumpan paikka. Nämä työasennot kun tuppaavat olemaan aika yksipuolisia.
– Jospas odottelisi tässä vaihteeksi.
– Aika hankala tässä on kytätä. Taidanpa kuitenkin vaihtaa paikkaa.
– Tästä reunalta voi kurkistella joka suuntaan. Väri pitäisi saada vaan nopeammin muutettua unikonkeltaiseksi… Siihen voi mennä parikin päivää.
– Ohoh! Nytpä onkin tulossa oikein juhlapäivällinen, varjosta päätellen!
– Ettei nyt mene ihan överiksi tuo ateria…
– Olisihan tuo pitänyt arvata! Tahallaan pilailevat, kimalaiset.
– Lapsilleen ruokaa kerää kimalaismuori. Sovitaanhan tähän molemmat.
– Jatketaanhan taas …
irman kuvia 
Upea sarja ja tarina, se ihan vei mennessään ja jännäsin tuon koppiksen puolesta, onneksi pelastui. Tai no tartteehan se hämyrikin ruokaa…
Oikeasti ’livenäkin’ jännäsin pikku koppiksen takia, mutta en kuitenkaan puuttunut luonnon systeemeihin. Hämis on kyllä niin pulskassa kunnossa, että voi vähän pitää taukoakin syömisessä… Kiitos, Tiitsa.
Olipa huima tarina ja upea kuvasarja!
Kiitos, Nettimartta. Kiva kun kävit kurkistamassa. Hauska näitä sarjiksia on väsätä.
Anteeksi, edelliseen viestiini jäi vanha blogiini. Tässä uusi:
http://nettimartan-pihapiiri.blogspot.fi/
Kiitos!
Hieno kuvasarja ja erikoisen kaunis hämähäkki, mutta silti hämähäkit aina puistattvat minua. Huhhh…
Olen huomannut saman reaktion hämähäkkeihin aika monella… Minulla ei onneksi ole mitään hämyjä vastaan, joten voin istuskella tunninkin vieressä kuvailmassa, kuten tässä tapauksessa. Kuvia kertyi viitisensataa, joista ehkä kymmenesosa jäi jäljelle. Kiitos, Ina.
Hienot kuvat jouhevan tekstin kera, makoisaa kesä lukemista/katselua;)
Kuvasarja vaati varmasti myös kuvaajalta pitkäjännitteisyyttä, jotta noin monipuolisen kertomuksen aikaan sai.
Enpä ole vielä koskaan saanut noista kukkahämyistä kunnon kuvaa, mutta en edes ole kohdannutkaan tällaista kaunotarta.
Toista tuntia istuin unikon vieressä hämyä ja kumppaneita kuvaamassa, joten aineistoa ehti kertyä viitisensataa kuvaa (suurin osa meni tietysti roskiin). Ihan ylläreitä oliva pikku koppis ja kimalaismuori. Tässä tilanteessa oli mielestäni kaunis valo, joka tuli kukan takapuolelta. Kiitos kommentistasi, Tarja.
Valo on tosiaan kaunis, ylin kuva on ihan erityisen upea!Tämähän kävi jännäristä, liuttelin ihan hitaasti alaspäin kun pelkäsin tuon koppiksen puolesta.
Pitkäjännitteisyys kannatti!
Pakostikin olin mielessäni puolueellinen tässä kohtaamisessa. En tiedä sitten, mitä olisin oikeasti tehnyt, jos hämy olisi napannut koppiksen, olisinko pelastanut pienen vai jatkanut kuvaamista. Helpotus oli, kun tässä tuli koppiksen kannalta onnellinen loppu. Kiitos, Vikki.
Erinomainen tarina, surullinen loppu vain. Nälkä jäi.
Ihan pulskassa kunnossahan tämä muori näyttää olevan. Varmaan hänellä kävi seuraavana päivänä parempi tuuri toisessa paikassa, kun oli unikolta jo häipynyt. Kiitos, Yamaba.
dear Irma, hello!
i wish you are having a wonderful colorful summertime
all the best,
finn
Thank you, Finn! I wish the same to you. August is my favourite month of summer. Today I’m going to pick blueberries in the forest.