Vesiautomaatilla ♪♫

Hei kaverit! Tänne kaikki heti!

385-1 copy– Nyt se on avattu, upouusi vedenjakelupiste!

211-1 copy– Tämäkö se on? Eipä näytä kummoselta.

125-1 copy– Aina on tilaa vielä yhdelle.

133-1 copy– Mitenköhän tämä toimii…

296-1 copy– Tästäkö kuuluu vetää …

293-1 copy– Hei, neuvoisko joku?

237-1 copy– Kova meteli ihan tyhjästä.

241-1 copy– Ahaa! Siinä onkin ajastus.

248-1-2 copy– Vähän hienosäätöä tarttis vielä tämä automaatti.
299-1 copy– Kätevää.

206-1 copy– Pieni tuuliviiri oon ♫♪♫

120-1 copy– Menenpä juttelemaan kaverien kanssa.

112-1 copy– Tuntuukos sinustakin siltä, että olis jo vähän kevättä ilmassa?

149-1 copy– Juu, tuntuu!

072-1 copy– Tämä onkin kätevästi piharavintolan vieressä. Voi piipahtaa välillä ottamaan hörpyt.

070-1 copy– Näyttää se jo vähän sulavan näin iltapäivän auringossa.

065-1 copy2– Kukas se tuolta tulee…

155-1 copy– Terve!

159-1 copy– Pikkulinnut lauloivat, että täällä olisi avattu uusi vesiautomaatti.

162-1 copy2– Onkohan tähän jossain käyttöohjeet…

 

 

 

 

Mainokset

Tippakivellä

Lumiraja nousee ylemmäs päivän edetessä. Pian ensilumesta on vain lätäkkö jäljellä.

– Hihii! Valoa näkyvissä.

Lumimyssyjen kimallusta.

– Kylmä kylpy virkisti mukavasti.

Syksyn värit sulassa sovussa talventulon kanssa.

Oravanmarjakaksoset.

– Anna kun minä poksautan!

– Minuapa ei poksauteta! Löysin mainion piilopaikan.

Jääpilarit tippakiven kyljessä tuovat ihan kevään mieleen.

Kiven kyynel. Tai sammalen.

Kohta tippuu…

Sinne män.

Kuvat on otettu sunnuntaina 17.10.10. Nyt ei lunta enää näy.

Kasvun ihmeitä

Näiden kasvien kasvaminen vaatii kylmyyttä, lämpö on niille myrkkyä.

Vielä eilen kasvusto oli näin rehevää.

Väreissäkin oli valinnanvaraa.

Jääkukat kasvavat yleensä salaa yön pimeydessä.

Aamulla voikin sitten vilkutella pihan puille.

Talviset hattivatitkin tarvisevat pakkasta syntyäkseen.

Tänään kaikki oli mennyttä.



Jäähyväiset jäälle

jaa8

Tänä aamuna Nokisenkoskella. Jäät hävinneet virrasta, näitä palasia rantakivillä, virrassa lipui pieniä jäähyyhmälauttoja.

jaa9

jaa4

jaa5

jaa6

jaa7

jaa1

nokisella

Kosken yläpuolella järvi oli jo vapautunut jäästä pitkältä matkalta. Telkkien, lokkien ja koskeloiden lisäksi vapun jälkeen olivat saapuneet kuikat ja härkälinnut. Viimeksimainittu seilaa kuvassa. Äänen kuulin (ei voi olla kuulematta!) ja tiirailin sitä kohti. Kaunis lintu, kun ei oteta lukuun ääntä.. Kuikat huutelivat kauempana.