Keväästä kesään

Kesä ehti jo tulla, ennen kuin ehdin tänne blogimaailmaan. Työkiireet pitivät otteessaan näihin päiviin saakka, mutta nyt pääsee taas kuvauslaitumille. Jossain välissä kevättä on tullut muutamia kuvia nappailtua. Laitan niitä tähän aikajärjestyksessä.

190 copy

Toukokuun kymmenentenä päivänä, iltasoudulla näkyi merellistä porukkaa istuskelemassa lokinpesäkivellä. Meriharakat olivat pysähtyneet huilailemaan savolaiselle järvelle. Norjan vuonoilla nähdään!

416 copy

Rantasipit saapuivat taas kotikivilleen ja pesimäpaikoilleen.

194 copy

Rouva Rupikonna kutee.

414 copy

Villakärpäset ja muut pörrääjät tykkäsivät pajunkukista.

117 copy

Rouva Koppelon tapasin metsätiellä 12.5.

154 copy

Peippoherra mietteliäänä.

302 copy

Metsäjäniksen kesänuttu melkein valmis. Jussi näytti minulle kieltä…

010 copy2

Mustikka kukki hienosti eikä halla pannut.

026 copy

Kaksi toukokuuhun kuuluvaa yhdessä: vaivero ja kangasperhonen, jota nykyään myös ihan virallisesti vihernopsasiiveksi sanotaan.

290 copy

Lemppariorvokkini suo-orvokki.

307 copy

Varhaisaamun soudulla ennen töihinlähtöä kuvasin koskelopariskuntaa ja ihmettelin kameran etsimessä näkyviä kahta uutta ’kiveä’ kauempana järvessä. Hirviähän ne, olivat juuri aloittaneet kahlaamisen syvemmälle veteen. Aikamoista vauhtia ui kaksikko järven yli.

302 copy2

Raate pitää aina päästä näkemään lammen rannassa.

247 copy

”Juhannuskukka” metsäkurjenpolvi aloitti tänä vuonna kukinnan jo toukokuussa.

203 copy2

Kesäkuu ja perhoset. Aurora illakolla 8.6.

003 copy2

Illakko on myös pihlajaperhosen mieleen.

156 copy

Pieni niittysinisiipikin piipahti pihalla.

038 copy

Vanamokin aloitti kukinnan ennätyksellisen aikaisin.

062 copy

Kihokit on ihan pakko tavata joka kesä.

095 copy

Samoilla mättäillä kihokin kanssa kasvavat karpalot.

209 copy

Pikkulepinkäinen vie perheelleen iltapalaa.

280 copy

Perheenhuoltokiireitä on myös kirjosiepolla. Poikasten ruokkimisen ohessa ehtii välillä hengähtääkin.

Mainokset

Pyörähdys suolla

Suo kutsui pistäytymään lammen rannassa. Halusi näyttää, että karpaloista tulee tänä syksynä mahtava sato.

Suon miniomput.

Vielä saavat kypsyä rauhassa kuukauden pari. Hieno marja on karpalo, varsinkin tällaiselle happaman ystävälle.

Uusi sikarisatokin on valmistumassa. Tässä tuplamalli.

Rahkasammal ja suo – erottamaton yhdistelmä.

Itiöpesäkkeitä lienevät nämä punaiset pikku pikarit.

Malja suolle!

Suokeijujen golfmailoja.

Kihokit voivat edelleen erinomaisen hyvin suolla.

Kihokin siemeniä alkaa loppukesä kypsyttää.

Näitä pikku viipottajia piti varoa, ettei päälle astunut.

Rupikonnavauvoja olikin paljon liikkeellä. Kolme-neljä senttiä oli heillä pituutta.

Pikku hurmuri.

Konnavauvan katse.

Hän jatkoi matkaansa.

Suolla on uskomattoman paljon hämähäkkejä. Tällä oli poikaset selässä kyydissä. Harmi, kun huomasin ne vasta koneella, olisin ottanut selvemmän kuvan takapäästä.

Tämän hieroglyfin viesti jäi toistaiseksi arvoitukseksi.

Ihmeitä suolla

Suo houkutteli taas tutkimusretkelle. Siellähän näkyykin jo tuttua porukkaa sankoin joukoin.

Kihokit punastelevat, mutta karpalot ovat vielä kalpeanaamoja.

Kihokinlehdissäkin on eroa. Tässä hillitty vihreä.

Punastelevaa sorttia.

Toiset viihtyvät porukassa…

… toiset taas piilossa.

Päivän ateria, jopa useammankin.

Kesäparta.

Jakaus.

Meitä on moneksi, muta kaikki olemme pyöreälehtikihokkeja. Pyydystämme ravinnoksemme pikku ötököitä lehtiemme limapisaroilla.

On kihokilla kukatkin. Tosin ovat minimaalisen pieniä pitkän varren päässä.

Kukat avautuvat vain aurinkoisella säällä.

LuontoPortista löytyy asiaa kihokistakin.

Kavereina kihokeilla rahkasammalpetillä on karpaloita. Kolmen kuukauden kuluttua ovat parhaimmillaan poimittaviksi.

Kurjenjalka oli jo lopettelemassa kukintaansa. Siellä siemenet kypsyvät jo verholehtien suojassa.

Kukkahämähäkki oli valinnut kurjenjalan vaanimispaikakseen.

Maariankämmekänkin kukinta oli jo loppusuoralla.

Pieni ja utelias on hän. Tai sitten pelosta jäykkänä eikä uskalla liikkua…

Rupikonnavauvalla oli pituutta tulitikun verran.

Suon pikku asukas jatkoi kulkuaan.

Suon hedelmiä

osmankäämit

Osmankäämien pamput kypsyneet. Kevättalvella odotettavissa pöllyttelyä, kun siemenet lähtevät maailmalle.

karhunsammal

Karhunsammalen itiöpesäkkeitä lammenrantasuolla.

karhunsammalen itiöt

Horsman siemenhaituva on eksynyt karhunsammalen itiöpesäkkeiden seuraan.

karhunsammalen itiöpesäke

Lähempää tarkasteltuna tällä on aika alakuloinen ilme.

sammalitiöpesäke

Kuoriutumassa.

vehkan puikelo4

Vehkan hedelmä, puikelo. Tämä vielä raaka.

vehkan puikelo

Kypsä puikelo on varsin herkullisen näköinen. On kuitenkin myrkkyhedelmä.

vehkan lehdet

Vehkan sydämelliset lehdet karhunsammalpetillä.

suon perhonen

Suon siivekäs.

rupikonnavauva

Pieni sammakko, eräänlainen hedelmä tämäkin.

Ei se huomaa…

rupikonna2

kun olen ihan hiljaa tässä raatteenlehden takana. Olenhan minä vielä näin pienikin.

Mutta kyllähän ”se” huomasi pienen piilottelijan. Rupikonnavauva oli tosiaan vasta tulitikkuaskin kokoinen. Kohtaaminen tapahtui lammenrantasuolla 22.6.08.